Professori, tutkimusjohtaja Heikki Joensuu arvioi tuoretta brittitutkimusta:
"Syövän hoidossa askel eteenpäin"
Sunnuntai 13.3.2016 klo 08.17
Brittitutkijat uskovat löytäneensä syövän Akilleen kantapään. Professori, tutkimusjohtaja Heikki Joensuu pitää brittitutkimusta tärkeänä.
Tuore brittitutkimus viitoittaa tietä uusista immuunihoidoista hyötyvien potilaiden tunnistamiseen. (MOSTPHOTOS)
- Toivottavasti uusista havainnoista on tulevaisuudessa hyötyä syöpäpotilaille, sanoo professori, tutkimusjohtaja Heikki Joensuu. (JOEL MAISALMI)
Professori, tutkimusjohtaja Heikki JoensuuHyksin Syöpäkeskuksesta sanoo, että uudet ihmisen immuunipuolustusta aktivoivat hoidot ovat tehonneet hyvin muutamiin syöpiin, joita ei pystytä hoitamaan tehokkaasti tavanomaisella syöpälääkityksellä.
- Tällaisia ovat etenkin levinneet melanoomat, mutta myös jotkin muut syövät, kuten osa levinneistä keuhkosyövistä..
- Uudet immuunihoidot tehoavat kuitenkin vain osaan potilaista, niillä on myös haittavaikutuksia ja ne ovat erittäin kalliita. Nyt onkin suuri tarve yrittää jollakin keinoin tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät näistä uusista hoidoista, sillä suuri osa saa vain haittoja ja päälle tulevat suuret kustannukset.
Askel eteenpäin
Ongelma on Joensuun mukaan ollut se, ettei ole ollut olemassa mitään hyvää tunnistuskeinoa. Hän arveleekin, että professori Charles Swanton on tutkimusryhmineen nyt ehkä pystynyt ottamaan askeleen eteenpäin hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistamisessa.
- Keuhkosyöpään ja melanoomaan sairastuneiden potilaiden syöpäkudoksesta otetuista näytteistä tutkittiin, kuinka paljon syövissä oli elimistölle vieraita, syövän kehittyessä syntyneitä valkuaisaineiden osasia eli "neoantigeeneja", jotka ihmisen puolustusjärjestelmä, pystyy tunnistamaan.
- Tätä on tehty ennenkin ja on havaittu, että jos uusia syöpään liittyviä valkuaisaineiden rakenteita on paljon, uudet immuunihoidot tehoavat keskimäärin paremmin. Tämä on luonnollista, koska valkosolut tällöin pystyvät löytämään elimistölle vieraita rakenteita, jotka ne pystyvät tunnistama
Uusia löydöksiä
Heikki Joensuun mukaan brittitutkijoiden uusi löydös on se, että pelkästään vieraiden rakenteiden eli "neoantigeenien" määrä kasvaimessa ei riitä hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistamiseen. Lisäksi on otettava huomioon se, miten tasaisesti syöpään liittyvät rakenteet ovat jakautuneet syöpäkasvaimessa.
- Eniten immuunihoidoista hyötyivät ne potilaat, joilla vieraita valkuaisainerakenteita oli paljon ja ne olivat jakautuneena tasaisesti koko kasvaimen alueelle, Joensuu sanoo.
- Vähiten hoidoista hyötyivät ne, joilla vieraita rakenteita oli vähän, ja ne olivat jakautuneet epätasaisesti syöpäkasvaimen alueelle. Brittitutkijat tunnistivat myös yksittäisiä rakenteita, jotka saattaisivat sopia joillakin potilailla uusien syöpähoitojen, esimerkiksi syöpärokotteiden kohteeksi.
Käytännön merkitys?
Tämä lähestymistapa saattaa Joensuun mukaan auttaa potilaiden valitsemisessa uusiin immuunipuolustusta aktivoiviin hoitoihin.
- Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat kuitenkin vielä kehittelyn alaisia eivätkä ne ole yleisesti saatavilla. Menetelmät ovat lisäksi työläitä ja kalliita, eivätkä ne ennustaneet täydellisesti hoidosta hyötyviä, vaikka tilastollinen yhteys pystyttiin osoittamaan.
- Kuitenkin tämä on tärkeä tutkimus, joka viitoittaa tietä uusista immuunihoidoista hyötyvien potilaiden tunnistamiseen, ja saattaa myös auttaa uusien immuunihoitojen kehittämisessä. Nyt syöpään sairastuneille tai tällä hetkellä syöpähoidoissa oleville näistä havainnoista ei kuitenkaan ole vielä apua, mutta toivottavasti tulevaisuudessa on.
