Voiko kakkostyypin diabeteksesta koskaan parantua?
Torstai 20.8.2015 klo 12.59
Vesa-Matti Loiri voi syystä iloita selättäneensä kakkostyypin diabeteksen, mutta se oli valitettavasti vain yksi ottelu. Diabetes odottaa jo seuraavaa matsia.
(MOSTPHOTOS)
Vesa-Matti Loiri selätti diabeteksen ja pääsi eroon lääkityksestä. (KARI PEKONEN)
- Diabetes on selätetty, ei enää lääkkeitä eikä pistoksia. Viimeksi toissa päivänä mittasin verensokerin, ja se oli 3,8.
Näin iloitsee näyttelijä Vesa-Matti Loiri Iltalehden haastattelussa. Taiteilija myöntää aivan yllättyneensä siitä, että voi elää nyt ilman lääkitystä.
- Olemme tästä Veskun saavutuksesta hyvin iloisia ja onnittelemme häntä sekä kaikkia muita, joille on näin käynyt, toteaa lääkäri, diabetestutkijaJouko Saramies.
Saramies lähtee kuitenkin pohtimaan kuitenkin tarkemmin sanaa "selättää". Mitä tarkoittaa, kun sairaus selätetään?
Kamppailusta toiseen
Selättäminen on painitermi. Jos toisen selättää, vastustaja on nimenomaan sillä kertaa voitettu.
- Vastustajaa ei kuitenkaan lopullisesti nujerreta, vaan vastustaja jatkaa elämäänsä. Samoin tapahtuu, kun tyypin 2 diabetes selätetään, Saramies sanoo.
Potilas voi siis todellakin selättää tyypin 2 diabeteksen ja voittaa sen kamppailun.
- Diabeteksesta ei kuitenkaan pääse täysin eroon, Saramies tarkentaa.
Useimmiten tyypin 2 diabetes liittyy metaboliseen oireyhtymään. Sille on tyypillistä keskivartalolle kasaantunut ylipaino. Rasvaa on kertynyt vatsaonteloon ja sisäelimiin. Tällainen rasvan kertyminen heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa. Insuliinin heikentynyttä vaikutusta nimitetään insuliiniresistenssiksi.
Jos insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt, insuliinia tarvitaan normaalia enemmän pitämään verensokeri kurissa. Ajan myötä haima väsyy eikä jaksa tuottaa riittävästi insuliinia. Näin verensokeri alkaa hiljalleen nousta ja lopulta diabetes ilmaantuu.
Sairaus jää vaanimaan
Ihmiskehon kyky pitää insuliinituotanto tasapainossa on ohjelmoitu geeneihin. Tähän emme ainakaan toistaiseksi voi vaikuttaa. Meillä on sellaiset insuliinintuotantoon liittyvät geenit kuin olemme perineet.
Alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen vaihtelee geenien mukaan. Toiset lihovat herkemmin kuin toiset. Jos ihmisellä on taipumus lihoa ja peritty suuri alttius diabetekseen, sairaus kehittyy nopeammin kuin toisilla.
- Vesku on elänyt aikansa herkkupöytien ääressä. Nyt hän on onnistunut uusilla elintavoillaan saamaan verensokerin laskemaan. Luultavasti myös kolesteroli ja verenpaine ovat laskeneet, Saramies toteaa.
Sairauden selättämisen sijaan Saramiehen mielestä olisi parempi sanoa, että Vesku onkin selättänyt epäterveelliset elintavat.
- Diabetes kuitenkin häneen jää. Sairaus vaanii piilossa. Taistelu jatkuu joka päivä, Saramies sanoo.
Painia ylivoimaa vastaan
Loiri on onnekas siinä, että geeniensä ansiosta hänen on kuitenkin mahdollista päästä elintavoilla sellaiseen tilanteeseen, että lääkityksenkin voi jättää pois. Kaikki diabeetikot eivät tähän pysty koskaan, eivät vaikka laihduttaisivat ja kuntoilisivat itsensä kuinka laihoiksi tahansa.
Jotkut saavat kakkostyypin diabeteksen, vaikka he ovat eläneet hyvin terveellisesti aina.
- Jos potilaalla on kädessään diabetestaistelussa pelkkiä kakkosia, ei voi voittaa. Jos taas on sattunut saamaan lähes pelkkiä ässiä, voi mokailla lähes kuinka vain, eikä sairastu.
Vaikka sairaudesta ei geeniensä vuoksi voisi saada selätysvoittoa, Saramies muistuttaa, että luovuttaa ei kannata.
- Painiottelun voi voittaa myös pisteillä. Hävinnyt voi iloita siitä, että sai edes pisteitä, vaikka ei voittanutkaan. Ja vaikka ei ole saanut pistettäkään, voi iloita siitä, että yritti ja suostui painimaan ylivoimaa vastaan. Pääasia, ettei anna periksi, Saramies kannustaa.
Tähän kaikkeen voi liittyä paitsi verensokerin kohoamista, myös verenpaineen ja rasva-arvojen kohoamista, kihtiä ja masennust
