Katupöly tukkii hengitystiet
mutta pienhiukkaset kulkeutuvat syvemmälle keuhkoihin. Niiltäkin pääsee
turvaan karttelemalla suuria teitä.
Suuret hiukkaset, kuten karkea
katupöly, ärsyttävät nenää, silmiä ja kurkkua. Ne aiheuttavat haittaa
sillä hetkellä, kun niitä on runsaasti ilmassa. Moni kuvailee koko
yläkerran olevan tukossa.
Pienhiukkasia valtaosa ei huomaa, mutta ne ovat vaarallisia siksi, että ne pystyvät tunkeutumaan syvälle pieniin keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin.
Pienhiukkaset voivat tuhota keuhkosoluja ja synnyttää paikallisen tulehduksen, joka pahentaa hengityssairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumaa.
Osa kaikkein pienimmistä hiukkasista pystyy tunkeutumaan keuhkorakkuloiden seinämien läpi verenkiertoon. Sinne päästessään hiukkaset pahentavat sydän- ja aivoinfarktien perussyynä olevaa valtimokovettumatautia.
— Pienhiukkasten on pitkäaikaisten tutkimusten pohjalta arvioitu jouduttavan vuosittain liki 2 000 suomalaisen kuolemaa. Mistään pienestä haitasta ei siis ole kyse: hengitys- tai sydänsairaan elinikä voi lyhentyä jopa vuosikymmenellä, ylilääkäri Raimo Salonen THL:sta kertoo.
Huono ilmanlaatu lisää keuhkoputkentulehduksia ja voi pahentaa infektiokierrettä. Jopa yhteyttä diabeteksen puhkeamiseen ja dementiaan on epäilty.
Työmatkapyöräilijän kannattaa valita hieman pidempi reitti, jos siten pääsee kauemmaksi pääväylistä. Sama pätee muihin hyötyliikkujiin: kävely puistossa tai metsässä ottaa vähemmän henkeen kuin vilkasliikenteisen kadun varressa tallaaminen.
Hengityssuojaimet eivät asiaa ratkaise.
— Valitettavasti tehokkaan hengityssuojaimen käytön kääntöpuolena on hengittämisen vaikeutuminen. Se ei paranna keuhko- tai sydänsairaan vointia, Raimo Salonen toteaa.
Jos liikkeelle on lähdettävä, on parasta kiertää vilkkaimman liikenteen alueet. Myös voimakasta ruumiillista rasitusta kannattaa välttää.
Raimo Salonen kehottaa kunnioittamaan kehonsa viestejä:
— Ehkä asioille voisi lähteä vasta huomenna, jos se on mahdollista. Tai ainakin siirtää lähtemistä, sillä ilmanlaatu voi parantua jo muutamassa tunnissa.
Asiantuntija: Raimo O. Salonen, ylilääkäri, dosentti, THL:n terveydensuojeluosasto, Kuopio
Pienhiukkasia valtaosa ei huomaa, mutta ne ovat vaarallisia siksi, että ne pystyvät tunkeutumaan syvälle pieniin keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin.
Pienhiukkaset voivat tuhota keuhkosoluja ja synnyttää paikallisen tulehduksen, joka pahentaa hengityssairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumaa.
Osa kaikkein pienimmistä hiukkasista pystyy tunkeutumaan keuhkorakkuloiden seinämien läpi verenkiertoon. Sinne päästessään hiukkaset pahentavat sydän- ja aivoinfarktien perussyynä olevaa valtimokovettumatautia.
— Pienhiukkasten on pitkäaikaisten tutkimusten pohjalta arvioitu jouduttavan vuosittain liki 2 000 suomalaisen kuolemaa. Mistään pienestä haitasta ei siis ole kyse: hengitys- tai sydänsairaan elinikä voi lyhentyä jopa vuosikymmenellä, ylilääkäri Raimo Salonen THL:sta kertoo.
Huono ilmanlaatu lisää keuhkoputkentulehduksia ja voi pahentaa infektiokierrettä. Jopa yhteyttä diabeteksen puhkeamiseen ja dementiaan on epäilty.
Korvat kertovat riskin
Korvat ovat yllättäen varsin hyvä mittari: jos liikenteen pauhu kuuluu, pienhiukkasiakin on ilmassa.Työmatkapyöräilijän kannattaa valita hieman pidempi reitti, jos siten pääsee kauemmaksi pääväylistä. Sama pätee muihin hyötyliikkujiin: kävely puistossa tai metsässä ottaa vähemmän henkeen kuin vilkasliikenteisen kadun varressa tallaaminen.
Puut parhaita hengityssuojia
Puistojen ja metsäkaistaleiden säilyttämisen puolustajat ovat oikealla asialla. Kyse ei ole vain viihtyisyydestä, sillä kasvit ovat hyviä ilmanpuhdistajia. Tiiviin asuntorakentamisen huumassa ei pidä unohtaa, että metsäkansa tarvitsee puunsa myös kaupungeissa.Hengityssuojaimet eivät asiaa ratkaise.
— Valitettavasti tehokkaan hengityssuojaimen käytön kääntöpuolena on hengittämisen vaikeutuminen. Se ei paranna keuhko- tai sydänsairaan vointia, Raimo Salonen toteaa.
Seuraa ilmanlaatua
Jos on herkkä ilmansaateille, kannattaa ehdottomasti seurata ilmanlaatua säätiedotuksista ja netistä. Kun lähiseudun ilma saa arvosanan huono tai erittäin huono, hengitys- tai sydänsairautta potevan eläkeläisen on syytä harkita sisätiloissa pysymistä.Jos liikkeelle on lähdettävä, on parasta kiertää vilkkaimman liikenteen alueet. Myös voimakasta ruumiillista rasitusta kannattaa välttää.
Raimo Salonen kehottaa kunnioittamaan kehonsa viestejä:
— Ehkä asioille voisi lähteä vasta huomenna, jos se on mahdollista. Tai ainakin siirtää lähtemistä, sillä ilmanlaatu voi parantua jo muutamassa tunnissa.
Asiantuntija: Raimo O. Salonen, ylilääkäri, dosentti, THL:n terveydensuojeluosasto, Kuopio