Julkaistu:
2-TYYPIN DIABETES
Diabeetikoilla on muita suurempi riski joutua työkyvyttömäksi varsinkin mielenterveyden häiriöiden takia.
2-tyypin diabetekseen liittyy sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä jo ennen taudin toteamista ja varsinkin sen jälkeen. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että diabeetikoilla on muita suurempi riski joutua työkyvyttömäksi varsinkin mielenterveyden häiriöiden, kuten masennuksen takia.
Sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä alkoi olla jo ainakin kolme vuotta ennen diagnoosia. Diabeetikoilla oli noin kolme kertaa enemmän työkyvyttömyyspäiviä kuin ei-diabeetikoilla.
Täyttä varmuutta ei ole siitä, johtuvatko mielenterveyden häiriöt diabeteksesta vai aiheuttaako diabetes niitä.
– Itse sairastaminen voi masentaa ihmistä, kun työ- ja toimintakyky heikkenee. Toisaalta masentunut ihminen ei jaksa huolehtia itsestään, jolloin riski sairastua 2-tyypin diabetekseen kasvaa.
– Myös jos potilas tulee valittamaan masennusta, ensiksi tulisi tutkia fyysinen terveys ja sulkea pois mahdollinen diabetes, sillä alakulo ja väsymys kuuluvat 2-tyypin diabeteksen oireisiin.
Diabetesta sairastavien heikkoon työkykyyn liittyi myös työstressiä, tupakointia, liikunnan puutetta ja liikalihavuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että useammalla kuin joka kolmannella diabetesta sairastavista oli jokin krooninen oheissairaus. Lähes joka kolmannella painoindeksi ylitti 30.
Arviolta noin 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta. Heistä lähes 75 prosentilla on tyypin 2 diabetes. 100 000–150 000 ei vielä tiedä sairaudestaan eli diagnoosia ei ole tehty. Uusia diagnooseja tehdään joka vuosi noin 25 000. Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksissa koko maailmassa.
Miksi ihmiset sitten eivät tiedä sairastavansa diabetesta?
– Ongelma on sama kaikissa sairauksissa, jotka ovat pitkään oireettomia tai vähäoireisia. Tämän vuoksi on tärkeää seuloa riskiryhmiä ja lisätä ihmisten omaa tietämystä, sanoo Virtanen.
Onko sinulla riski saada diabetes? Testaa täällä!
Jos et näe testiä yllä, voit tehdä sen tästä.
Sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä alkoi olla jo ainakin kolme vuotta ennen diagnoosia. Diabeetikoilla oli noin kolme kertaa enemmän työkyvyttömyyspäiviä kuin ei-diabeetikoilla.
Työkyvyttömyyseläkkeen riski jopa kolminkertainen
Masennuksen lisäksi työkyvyttömyyttä aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Tutkimusprofessori Marianna Virtasen mukaan riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli jopa kolminkertainen verrattuna ei-diabeetikkoihin.Täyttä varmuutta ei ole siitä, johtuvatko mielenterveyden häiriöt diabeteksesta vai aiheuttaako diabetes niitä.
– Itse sairastaminen voi masentaa ihmistä, kun työ- ja toimintakyky heikkenee. Toisaalta masentunut ihminen ei jaksa huolehtia itsestään, jolloin riski sairastua 2-tyypin diabetekseen kasvaa.
Alakulo ja väsymys diabeteksen oireita
Virtasen mielestään diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon pitäisikin liittää tiiviisti myös mielenterveyden, erityisesti masennuksen tutkiminen ja hoito.– Myös jos potilas tulee valittamaan masennusta, ensiksi tulisi tutkia fyysinen terveys ja sulkea pois mahdollinen diabetes, sillä alakulo ja väsymys kuuluvat 2-tyypin diabeteksen oireisiin.
Diabetesta sairastavien heikkoon työkykyyn liittyi myös työstressiä, tupakointia, liikunnan puutetta ja liikalihavuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että useammalla kuin joka kolmannella diabetesta sairastavista oli jokin krooninen oheissairaus. Lähes joka kolmannella painoindeksi ylitti 30.
Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa seurattiin yli 16 000:n diabetesta sairastavan työikäisen työkykyä ennen ja jälkeen taudin toteamisen. Analyysissä oli mukana sekä suomalaista, ruotsalaista, englantilaista että ranskalaista aineistoa.Arviolta noin 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta. Heistä lähes 75 prosentilla on tyypin 2 diabetes. 100 000–150 000 ei vielä tiedä sairaudestaan eli diagnoosia ei ole tehty. Uusia diagnooseja tehdään joka vuosi noin 25 000. Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksissa koko maailmassa.
Miksi ihmiset sitten eivät tiedä sairastavansa diabetesta?
– Ongelma on sama kaikissa sairauksissa, jotka ovat pitkään oireettomia tai vähäoireisia. Tämän vuoksi on tärkeää seuloa riskiryhmiä ja lisätä ihmisten omaa tietämystä, sanoo Virtanen.
Onko sinulla riski saada diabetes? Testaa täällä!
Jos et näe testiä yllä, voit tehdä sen tästä.
Diabeteksen oireet
- Lisääntynyt jano
- Lisääntynyt virtsaamisen tarve
- Väsymys, erityisesti aterian jälkeen
- Laihtuminen (verensokeri ollut jo pitkään yli 10 mmol/l)
- Näöntarkkuuden heikentyminen, esimerkiksi television tekstitysten lukeminen vaikeutuu
- Uusiutuva virtsatietulehdus tai hiivatulehduksia
- Haavojen hidastunut paraneminen
- Jalkojen tuntohäiriöt (diabetes ollut jo vuosia huonolla hoidolla)
- Levottomat jalat tai jalkakrampit, eli ”suonenveto”
- Mielialan vaihtelu, masentunut ja vetämätön olo
- Erektiohäiriö
KOMMENTIT (32)