Katso, kuulutko eläkevoittajiin
Westend61 GmbH / Alamy Stock Photo
Eläketurvakeskuksen Taloussanomille tekemät laskelmat
osoittavat, että ensi vuonna voimaan astuva uusi järjestelmä suosii
1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä.
2.4.2016 06:01
Kommentteja 151 kpl
Nuorten aikuisten eläkevuosien taivaalle on jälleen viime aikoina noussut synkkiä pilviä.
Suomen Senioriliikkeen ajamana eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite, jonka mukaan työeläkkeiden pitäisi alkaa seurata palkkojen kehitystä.
Eläketurvakeskuksen Taloussanomille tekemät laskelmat (taulukko jutun lopussa) osoittavat, että ensi vuonna voimaan astuva uusi järjestelmä suosii 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä.
– Jos nyt voimassa oleva järjestelmä olisi jatkunut, nuorille sukupolville olisi tullut uutta järjestelmää kovempi maksurasite. Myös elinaikakerroin olisi kohdellut heitä rankemmin, kuvailee Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.
– Tämä on pitkään aikaan paras uudistus nuorten aikuisten kannalta, kuvailee Työeläkevakuuttajat Telan entinen sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Markku J. Jääskeläinen.
Tulevaisuudessa eläkkeet nousevat sitä enemmän mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys.
Vertailun nuorin, vuonna 1995 syntynyt Veera voi odottaa pääsevänsä eläkkeelle aikaisintaan vuonna 2062. Hän olisi tuolloin lähes 68-vuotias. Takana olisi melkein 46 vuoden työura.
Veera saisi eläkettä kuukaudessa 1780 euroa eli enemmän kuin vuosina 1965 ja 1975 syntyneet Matti ja Hanna. Veeralla olisi esimerkiksi 80 euroa parempi eläke kuin Hannalla.
Ero kasvaa suuremmaksi, jos Veera tekee töitä tavoite-eläkeikäänsä, 71 vuoteen asti. Tuolloin Veeran eläke olisi 2210 euroa. Matin eläke tavoiteiässä olisi 2000 euroa, Hannan 2010 euroa.
Veeran eläke olisi parhaimmillaan mukavat 74 prosenttia palkasta, vuonna 1985 syntyneen Miskan 71 prosenttia.
Vuonna 1955 syntynyt, eläkeikää lähestyvä Raija pärjää vertailussa, koska uudistus ehtisi vaikuttaa hänen eläkkeeseensä vain vähän.
Veera ja Miska paiskivat muita pidempään töitä. Se, milloin aikaisintaan pääsee eläkkeelle, seuraa elinajanodotteen kasvua.
– Kun työskentely alkaa 22-vuotiaana, esimerkeissä nuorimmilla tulee huikean pitkiä työuria ilman keskeytyksiä. Varmasti todellisuus on kuitenkin sellainen, että siellä työurassa on katkoksia, sanoo laskelmat tehnyt Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Suvi Ritola.
Kautto muistuttaa, että nuoren aikuisen tulevaisuuden eläkkeeseen voi vaikuttaa paljonkin se, mikä oma sosiaalinen ja taloudellinen asema on.
– Iso kysymys on, onko niitä töitä, mistä lähtien ja kuinka pitkään. Niiden, jotka pystyvät työelämässä olemaan ja tuloja hankkimaan tasaisella tahdilla, eläke voi nousta hyvällekin tasolle, hän kuvailee.
Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja kannustaa jatkamaan työntekoa. Uudistuksessa leikkuria kuitenkin lievennettiin, koska eläkkeen alaikäraja nousee.
Myös uusi lykkäyskorotus palkitsee pitkistä työurista. Koko työhistorian ajalta karttuneeseen eläkkeeseen tehtävä korotus voi tuoda eläkkeeseen isonkin lisän, jos jaksaa työskennellä lakisääteistä eläkeikää pidempään. Lykkäyskorotus korvaa suuria ikäluokkia heidän viimeisinä työvuosinaan suosineen superkarttuman.
Eläketurvakeskus arvioi näitä vaikutuksia viime vuoden syyskuussa julkistamassaan raportissa. Oletuksena on työllisyyden, palkkakehityksen ja eläkevarojen tuottojen heikentyminen.
Eläketurvakeskuksen mukaan on mahdollista, että työeläkemaksua voidaan joutua korottamaan reippaastikin.
– Lyhyellä aikavälillä ei suurta järjestelmätason paniikkia synny, koska eläkevarat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Isoin haaste voi tulla kymmenen vuoden päästä, kuvailee Kautto.
Eläkkeiden sitominen palkkojen nousuun söisi huonojen aikojen puskuria. Tämä iskisi vuosikymmenten päästä eläköityviin.
– Nyt pitää pitää tiukasti kiinni siitä, ettei eläkevaroja lähdetä etupainotteisesti syömään ja jakamaan meidän ikäluokille, sanoo eläkkeelle vastikään siirtynyt Telan Jääskeläinen, 62.
Oikaisu 7.4. klo 14.46: Alla olevassa taulukossa on vuonna 1955 syntyneen korvausaste alimmassa eläkeiässä korjattu 60 prosentiksi aiemmasta 64 prosentista.
Suomen Senioriliikkeen ajamana eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite, jonka mukaan työeläkkeiden pitäisi alkaa seurata palkkojen kehitystä.
Lue myös nämä:
Asiantuntijoiden mukaan tämä veisi pohjan ensi
vuonna voimaan astuvalta eläkeuudistukselta, jossa nuoret sukupolvet
kuuluvat voittajiin. Eläketurvakeskus laskee, että 2060-luvulle
tultaessa palkkakehitykseen sitoutuminen olisi syönyt eläkepuskurit
tyhjiksi. Maksumiehiksi joutuisivat nykynuoret.Eläketurvakeskuksen Taloussanomille tekemät laskelmat (taulukko jutun lopussa) osoittavat, että ensi vuonna voimaan astuva uusi järjestelmä suosii 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä.
– Jos nyt voimassa oleva järjestelmä olisi jatkunut, nuorille sukupolville olisi tullut uutta järjestelmää kovempi maksurasite. Myös elinaikakerroin olisi kohdellut heitä rankemmin, kuvailee Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.
– Tämä on pitkään aikaan paras uudistus nuorten aikuisten kannalta, kuvailee Työeläkevakuuttajat Telan entinen sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Markku J. Jääskeläinen.
Tulevaisuudessa eläkkeet nousevat sitä enemmän mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys.
Eläke kolme neljäsosaa palkasta?
Laskelmissa on vertailtu viiden eri ikäisen ihmisen eläkkeitä. Kaikki ovat aloittaneet työskentelyn 22-vuotiaana ja työskentelevät alimpaan vanhuuseläkeikään asti keskeytyksettä. Kaikkien palkka on 3 000 euroa kuukaudessa.Vertailun nuorin, vuonna 1995 syntynyt Veera voi odottaa pääsevänsä eläkkeelle aikaisintaan vuonna 2062. Hän olisi tuolloin lähes 68-vuotias. Takana olisi melkein 46 vuoden työura.
Veera saisi eläkettä kuukaudessa 1780 euroa eli enemmän kuin vuosina 1965 ja 1975 syntyneet Matti ja Hanna. Veeralla olisi esimerkiksi 80 euroa parempi eläke kuin Hannalla.
Ero kasvaa suuremmaksi, jos Veera tekee töitä tavoite-eläkeikäänsä, 71 vuoteen asti. Tuolloin Veeran eläke olisi 2210 euroa. Matin eläke tavoiteiässä olisi 2000 euroa, Hannan 2010 euroa.
Veeran eläke olisi parhaimmillaan mukavat 74 prosenttia palkasta, vuonna 1985 syntyneen Miskan 71 prosenttia.
Vuonna 1955 syntynyt, eläkeikää lähestyvä Raija pärjää vertailussa, koska uudistus ehtisi vaikuttaa hänen eläkkeeseensä vain vähän.
Eläketurvakeskuksen johtaja: "Iso kysymys on, onko niitä töitä"
Eroja selittävät työuran pituus ja eläkkeiden karttumista koskevien sääntöjen muuttuminen.Veera ja Miska paiskivat muita pidempään töitä. Se, milloin aikaisintaan pääsee eläkkeelle, seuraa elinajanodotteen kasvua.
– Kun työskentely alkaa 22-vuotiaana, esimerkeissä nuorimmilla tulee huikean pitkiä työuria ilman keskeytyksiä. Varmasti todellisuus on kuitenkin sellainen, että siellä työurassa on katkoksia, sanoo laskelmat tehnyt Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Suvi Ritola.
Kautto muistuttaa, että nuoren aikuisen tulevaisuuden eläkkeeseen voi vaikuttaa paljonkin se, mikä oma sosiaalinen ja taloudellinen asema on.
– Iso kysymys on, onko niitä töitä, mistä lähtien ja kuinka pitkään. Niiden, jotka pystyvät työelämässä olemaan ja tuloja hankkimaan tasaisella tahdilla, eläke voi nousta hyvällekin tasolle, hän kuvailee.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Nuorimpia suosii eläkkeitä leikkaavan
elinaikakertoimen lieventyminen aiempaan lainsäädäntöön verrattuna. Mitä
nuorempi on, sitä enemmän leikkuri kevenee.Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja kannustaa jatkamaan työntekoa. Uudistuksessa leikkuria kuitenkin lievennettiin, koska eläkkeen alaikäraja nousee.
Myös uusi lykkäyskorotus palkitsee pitkistä työurista. Koko työhistorian ajalta karttuneeseen eläkkeeseen tehtävä korotus voi tuoda eläkkeeseen isonkin lisän, jos jaksaa työskennellä lakisääteistä eläkeikää pidempään. Lykkäyskorotus korvaa suuria ikäluokkia heidän viimeisinä työvuosinaan suosineen superkarttuman.
"Eläkevaroja ei pidä lähteä jakamaan meidän ikäluokille"
Huono taloustilanne asettaa eläkeuudistukselle pahimmillaan kuitenkin suuria varauksia.Eläketurvakeskus arvioi näitä vaikutuksia viime vuoden syyskuussa julkistamassaan raportissa. Oletuksena on työllisyyden, palkkakehityksen ja eläkevarojen tuottojen heikentyminen.
Eläketurvakeskuksen mukaan on mahdollista, että työeläkemaksua voidaan joutua korottamaan reippaastikin.
– Lyhyellä aikavälillä ei suurta järjestelmätason paniikkia synny, koska eläkevarat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Isoin haaste voi tulla kymmenen vuoden päästä, kuvailee Kautto.
Eläkkeiden sitominen palkkojen nousuun söisi huonojen aikojen puskuria. Tämä iskisi vuosikymmenten päästä eläköityviin.
– Nyt pitää pitää tiukasti kiinni siitä, ettei eläkevaroja lähdetä etupainotteisesti syömään ja jakamaan meidän ikäluokille, sanoo eläkkeelle vastikään siirtynyt Telan Jääskeläinen, 62.
Oikaisu 7.4. klo 14.46: Alla olevassa taulukossa on vuonna 1955 syntyneen korvausaste alimmassa eläkeiässä korjattu 60 prosentiksi aiemmasta 64 prosentista.
| Näin eläkeuudistus vaikuttaa | |
|---|---|
| Raija, syntynyt 1955 | Matti, syntynyt 1965 |
| Eläkkeen alaikäraja: 63 v 3 kk | Eläkkeen alaikäraja: 65 v 2 kk |
| Elinaikakerroin: 0,962 | Elinaikakerroin: 0,915 |
| Työskentelyvuosia: 41 v 3 kk | Työskentelyvuosia: 43 v 2 kk |
| Eläke: 1 800 e/kk | Eläke: 1 740 e/kk |
| Korvausaste: 60 % | Korvausaste: 58 % |
| Tavoite-eläkeikä: 64 v 1 kk | Tavoite-eläkeikä: 67 v 2 kk |
| Eläke: 1 910 e/kk | Eläke: 2 000 e/kk |
| Korvausaste: 64 % | Korvausaste: 67 % |
| Hanna, syntynyt 1975 | Miska, syntynyt 1985 |
| Eläkkeen alaikäraja: 66 v 2 kk | Eläkkeen alaikäraja: 67 v |
| Elinaikakerroin: 0,896 | Elinaikakerroin: 0,880 |
| Työskentelyvuosia: 44 v 2 kk | Työskentelyvuosia: 45 v |
| Eläke: 1 700 e/kk | Eläke: 1 760 e/kk |
| Korvausaste: 57% | Korvausaste: 59 % |
| Tavoite-eläkeikä: 68 v 7 kk | Tavoite-eläkeikä: 69 v 11 kk |
| Eläke: 2 010 e/kk | Eläke: 2 140 e/kk |
| Korvausaste: 67 % | Korvausaste: 71 % |
| Veera, syntynyt 1995 | |
| Eläkkeen alaikäraja: 67 v 9 kk | |
| Elinaikakerroin: 0,867 | |
| Työskentelyvuosia: 45 v 9 kk | |
| Eläke: 1 780 e/kk | |
| Korvausaste: 59 % | |
| *Tavoite-eläkeikä: 71 v | |
| Eläke: 2 210 e/kk | |
| Korvausaste: 74 % | |
| Kaikki ovat aloittaneet työskentelyn 22-vuotiaana ja työskentelevät alimpaan vanhuuseläkeikään asti. Kaikille on oletettu samanlainen työura lukuun ottamatta työskentelyn pituutta uran loppupäässä. Palkka 3 000 e/kk. | |
| Vanhuuseläkkeen alaikärajat ovat ennusteita paitsi 1955 syntyneellä Raijalla. Yksinkertaisuuden vuoksi ansiokehitystä ja indeksointia ei ole otettu laskelmissa huomioon. | |
| *Eläkkeen karttuminen päättyy lain mukaan 70 ikävuoteen. Jos lakia oletetaan muutettavan niin, että vakuuttamisen ja eläkkeen karttumisen yläikäraja nousee elinajanodotteen mukaisesti, olisi vuonna 1995 syntyneen tavoite-eläkeikä 71 vuotta. | |
| Lähde: Eläketurvakeskus | |
Ko
