maanantai 11. huhtikuuta 2016

Maitoväittelyn voittaja on edelleen rasvaton maito

Sunnuntai 10.4.2016 klo 08.30
 
  
Amerikkalaisväite siitä, että rasvattoman maidon sijaan kannattaisi juoda täysmaitoa, ei saa suomalaisasiantuntijoilta kannatusta.
Rasvaton maito on terveyttä ajatellen edelleen varmempi vaihtoehto kuin täysrasvainen.
Rasvaton maito on terveyttä ajatellen edelleen varmempi vaihtoehto kuin täysrasvainen. (MOSTPHOTOS)
Time-lehdessä julkaistussa artikkelissa kyseenalaistetaan se, onko rasvaton maito sittenkään parempi vaihtoehto kuin täysmaito.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa taas suositellaan nimenomaan rasvatonta maitoa, kun puhutaan ruuan kanssa juotavasta juomasta.
- Suomessa rasvaton maito on perustelu ruokajuomaksi muun muassa siksi, että se on tärkeä D-vitamiinin lähde, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heli Kuusipalo.
Kuusipalon mukaan artikkelissa käsitellään rasvoja yhtenä pahana pakettina, mikä on harhaanjohtavaa. Tällainen "kaikki-rasva-on-pahasta" -keskustelu on Kuusipalon mukaan Yhdysvalloissa vielä varsin yleistä.
Suomessa tiedetään jo laajalti, että rasvoja on kuitenkin karkeasti luokiteltuna kahdenlaisia: hyviä ja vähemmän hyviä.
- Ihminen tarvitsee hyviä rasvahappoja. Suomessa ravitsemusta ajatellen on ongelmana se, mistä saisimme tarpeeksi hyviä rasvahappoja; Kuusipalon sanoo.
Liian pieni tutkimus
Suomalaisten tarvitsemia hyviä rasvahappoja saadaan öljyistä, kasvirasvoista ja kalasta. Muun muassa maitotuotteiden sisältämiä tyydyttyneitä rasvoja keskiverto suomalainen taas saa normaaliravinnostaan hyvinkin tarpeeksi.
Time-lehden artikkelissa kerrotaan Harvard-professori Dariush Mozaffarianin johtamasta tutkimuksesta, jossa seurattiin 3333 aikuista 15 vuoden ajan.
Kuusipalon mukaan kyseessä on varsin pieni tutkimus verrattuna siihen tietomäärään, jonka perusteella suomalaista ravitsemussuositukset on muun muassa rasvan saannin suhteen määritelty. Ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin, laadukkaiksi arvioituihin tutkimuksiin.
- Amerikassa ravitsemuskeskustelu on usein vielä ravintoainetasolla. Puhutaan rasvasodasta ja niputetaan kaikki rasva yhteen, vaikka rasvoilla on eroa, Kuusipalo avaa.
Mozaffariankin toteaa Time-lehden artikkelissa, että ravitsemusta olisi aina tarkasteltava kokonaisuutena. Ei kannata juuttua tutkimaan vain yksittäisten ravintoaineiden mahdollista vaikutusta, vaan on tarkasteltava, mitä kaikkea ja kuinka paljon ihminen syö keskimäärin.
Paljon rasvaa piilosti
Muun muassa voi ja maitorasvaa sisältävät rasvaseokset sekä kovat leivontamargariinit sisältävät runsaasti kovaa, tyydyttynyttä rasvaa.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa neuvotaan käyttämään kovia rasvoja vain harvoin. Maitotuotteista ja juustoista suositellaan vähärasvaisia vaihtoehtoja. Kasvirasvalevitteiden pitäisi olla vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältäviä eikä kevytlevitteitä.
Suurimman osa kulutetusta rasvasta saamme elintarvikkeiden piilorasvana. Se on pääosin juuri kovaa rasvaa. Eniten kovaa piilorasvaa saadaan makeista ja suolaisista leivonnaisista, liharuoista sekä maito- ja lihavalmisteista.
Ravitsemussuosituksissa neuvotaan, että piilorasvaa voi välttää muun muassa valitsemalla vähärasvaisia elintarvikkeita. Tämä koskee myös maitoa.
Kuusipalon mukaan Suomessa ei ole syytä muuttaa ravitsemussuosituksia rasvan suhteen. Rasvaton maito on edelleen suositeltavampaa juotavaa kuin täysmaito.
Kunnes toisin todistetaan
- Time-lehdessä käsitelty tutkimus ei liity mitenkään rasvattomaan maitoon, vaikka otsikossa niin annetaan ymmärtääkin, tarkentaa dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
- Lisäksi on muistettava, että tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa ei juuri juoda maitoa. Tiedot eivät siis mitenkään ole sovellettavissa Suomeen, Schwab linjaa.
- Ei ole mitään syytä suositella täysmaitoa rasvattoman maidon sijaan, kokoaa professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
Time-lehden artikkelissakin todetaan lopulta, että tarvitaan vielä paljon lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan mahdollisesti päätyä erityisesti suosittelemaan täysrasvaisia maitotuotteita.
Maitotuotteiden on todettu suojaavan jonkin verran kakkostyypin diabetekselta ja aivohalvaukselta. Näyttöä on myös siitä, että maitotuotteet pienentävät suolistosyövän riskiä.