Ei ole yhtä "hometalosairautta" - oireilla voi monin tavoin
Tiistai 23.2.2016 klo 14.17
Rakennusten kosteus- ja homevauriot lisäävät hengitystieoireita ja astman riskiä. Mahdolliset muut terveysvaikutukset herättävät paljon huolta, mutta niistä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lähes joka kymmenes koti ja vieläkin useampi koulu on kosteuden vaurioittama.(MOSTPHOTOS)
FAKTA
Homeen haju viittaa mikrobikasvuun
- Sisäilman homeen haju tai ns. maakellarin haju viittaa rakenteissa olevaan mikrobikasvuun. Jos mikrobivaurio on ilmeinen ja silmin havaittavissa, ei mikrobimäärityksiä välttämättä tarvita.- Mikrobitoksiinit ovat joidenkin homeiden ja bakteereiden tuottamia myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Toistaiseksi ei tiedetä, millaiset sisäilman mikrobitoksiinimäärät ovat epätavanomaisia ja terveydelle haitallisia.
- Mikrobivaurioituneet rakenteet tulisi aina korjata riippumatta siitä, onko mikrobikasvustossa havaittu mikrobitoksiineja tai havaitaanko rakennuksessa toksisuutta.
- Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, mitkä tekijät aiheuttavat oireita ja sairauksia kosteus- ja mikrobivaurioituneissa rakennuksissa oleskeleville.
- Kosteusvauriorakennuksissa oleskelevilla esiintyy normaalia enemmän ylähengitystieoireita kuten yskää ja nenäoireita, hengityksen vinkunaa, hengenahdistusta sekä hengitystieinfektioita. Kosteusvauriorakennuksissa oleskeleville kehittyy herkemmin astma tai heidän astmaoireensa pahenevat.
- Homeoireet lieventyvät tyypillisesti muualla oltaessa. Ajallinen yhteys homealtistukseen on selvintä oireilun alkuvaiheessa, mutta esimerkiksi infektiosairauksien osalta ajallista yhteyttä ei ole helppo havaita. Myös monien henkilöiden samanaikainen oireilu ja toistuva sairastelu voi viitata rakennuksen sisäilmaongelmiin.
Lähde THL
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat yhteydessä uuden astman kehittymiseen ja astman oireiden pahenemiseen sekä hengitystieoireisiin ja -infektioihin.
Kosteuden vaurioittamien rakennusten asukkailla on keskimäärin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan.
Tutkimusprofessori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta sanoo, että julkista keskustelua hallitsevat kuitenkin kosteusvaurioiden mahdolliset muut terveysvaikutukset, joista on vain vähän tai ei lainkaan tieteellistä näyttöä, mutta jotka herättävät paljon huolta.
- Julkisessa keskustelussa rakennusten kosteusvauriot yhdistetään usein moniin muihinkin vakaviin sairauksiin, kuten syöpäsairauksiin ja reumaan, mutta tutkimusnäyttöä yhteydestä näihin sairauksiin ei kuitenkaan ole.
Mekanismi ei ole selvinnyt
Kosteusvauriot edistävät muun muassa homesienten ja muiden mikrobien kasvua. Pekkasen mukaan kosteusvauriorakennukset ovat merkittävä ympäristöterveydellinen ongelma, mutta kyky arvioida yksittäisen rakennuksen sisäilmasta aiheutuvaa riskiä tai yksittäisen potilaan oireita ovat yhä edelleen erittäin puutteelliset.
- Vieläkään ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriorakennuksissa aiheuttavat astmaa tai hengitysoireita ja millä mekanismilla. Tästä syystä ei ole pystytty todentamaan syy-seuraussuhdetta yhdenkään terveyshaitan ja kosteusvaurion välillä.
Pekkanen huomauttaa myös, ettei ole olemassa yhtä "hometalosairautta", vaan kosteusvaurio on vain yksi hengitystieoireilun ja -sairastuvuuden riskitekijä.
Lisätutkimukset tarpeen
Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kosteus- ja homevauriot ovat yhteydessä yleisoireisiin, esimerkiksi päänsärkyyn, väsymykseen ja pahoinvointiin. Suomesta on näyttöä myös yleisoireiden vähentymisestä kouluissa korjausten jälkeen.
- Kosteusvaurioihin liittyvien yleisoireiden arvioinnissa on samoja ongelmia kuin hengitystieoireiden arvioinnissa, Pekkanen sanoo.
- Ongelmana on se, että oireiden taustalla saattaa olla muitakin sisäilman haittatekijöitä kuin kosteus- ja homevaurioihin liittyvät tekijät, esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto, liian lämmin ja kuiva sisäilma, tupakansavu, mineraalikuidut ja allergeenit.
Pekkasen mukaan tarvitaan lisää laadukasta tutkimusta ennen kuin voidaan arvioida, ovatko kosteusvauriot yhteydessä yleisoireisiin ja millä mekanismilla.
Korjaus ei ongelmatonta
Koska vieläkään ei pystytä yksiselitteisesti mittaamaan niitä tekijöitä, jotka kosteusvauriorakennuksissa aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia, terveysperusteisia raja-arvoja esimerkiksi sisäilman mikrobeille ei ole voitu Pekkasen mukaan asettaa.
- WHO suosittelee, että että kosteus- ja homevauriot tulisi aina pyrkiä korjaamaan ja ehkäisemään. Tämä on myös rakennusteknisesti perusteltua ja on otettu Suomessa hyvin perustein ohjenuoraksi.
- Terveysperusteisten raja-arvojen puute saattaa kuitenkin aiheuttaa tarpeetonta huolta asukkaissa ja hankaloittaa muun muassa korvauskysymysten selvittelyä. Ongelmia tuovat myös viranomaisten erilaiset käytännöt ja puutteellinen yhteistyö sekä runsas kaupallinen tarjonta tavoista todentaa ja torjua altistumista mikrobeille.
Pelot kasvavat herkästi
Pekkanen muistuttaa, että vaikka tarkalleen ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriorakennuksissa lisäävät astmaa ja hengitystieoireita, kosteus- ja homevauriot tulisi pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan unohtamatta muita tekijöitä, joista aiheutuu sisäilmahaittoja.
- Viime vuosina keskustelu sisäilmaongelmista on laajentunut ympäristöherkkyyksiin, joita on tutkittu vielä huomattavasti vähemmän, ja joiden yhteydestä sisäilmaan ei ole käytännössä tehty yhtään tutkimusta.
- Tiedon puute kosteusvaurioiden vaikutuksista terveyteen antaa tilaa ristiriitaisille näkemyksille, epävarmuudelle, pelollekin. Tämä koskee erityisesti ympäristöherkkyysoireita. Julkinen keskustelu voi pahimmassa tapauksessa viedä huomiota kosteusvaurioiden merkittävistä hengityselinhaitoista, arvioi Juha Pekkanen.
