Näkökulma: Työeläkesosialismia
Torstai 10.3.2016 klo 22.27
Keskustelu taitetun eläkeindeksin poistamisesta on tuonut pintaan monenlaisia kummallisuuksia, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusa.
Suomalaista järjestelmää voisi lähinnä kuvata työeläkesosialismiksi, kirjoittaa Olli Pusa. (JENNI GÄSTGIVAR)
Otetaan tarkasteluun kotitalouksien varallisuus EU:ssa. Euroopan keskuspankki julkaisi asiasta tutkimuksen elokuussa 2014. Tässä eräitä lukuja eri maiden kotitalouksien keskimääräisistä nettovarallisuuksista:
Espanja 182 700 euroa
Suomi 85 800
Kreikka 101 900
Italia 173 500
Kypros 266 900
Portugali 75 200
Näiden lukujen perusteella voisi helposti kuvitella, että Suomi on euromaista ollut niitä, joita on tuettu. Ei vaan Suomi on ollut tukijana eli takausten antajana. Takauksia on annettu mm. Espanjalle, Kreikalle, Kyprokselle ja Portugalille. Italian tukeminen oli lähellä.
Siis takauksia antavan Suomen kotitalouksien nettovarallisuus on pienempi kuin useiden takauksia saaneiden maiden kotitalouksien nettovarallisuus. Vain Portugalissa varallisuus oli hieman pienempi kuin Suomessa. Mistä tämä johtuu?
///
Asialle on kaksi selitystä. Ensimmäinen on verotus. Jos maksat verosi, itsellesi jää vähemmän. Toinen selitys on työeläkerahastot.
Eläketurvakeskus on muistuttanut, että työeläkerahastot eivät ole eläkkeensaajien omistamia rahoja vaan järjestelmän kollektiivisia puskureita. Eläkerahastojen määrä on nykyään valtava: yli 180 miljardia eli paljon enemmän kuin koskaan kuviteltiinkaan. Niihin on kerätty pakkotoimilla suomalaisten säästövoimat. Siksi Suomessa on vähän muuta pääomanmuodostumista suhteessa muihin maihin.
Ne säästöt, jotka useimmissa maissa ovat kotitalouksien varallisuudessa, ovat Suomessa muutamassa kollektiivisessa mammuttirahastossa. Niiden kasvua eivät ohjaa markkinamekanismin kautta tarve rahastojen keräämiseen vaan työeläkerahastojen haltijoiden halu kasvattaa hallitsemaansa rahamäärää.
///
Rahastoja hallinnoivat eläkejohtajat, yritysjohtajat ja ay-johtajat. Heidän asemaansa on mielenkiintoista verrata entisen Neuvostoliiton puoluevirkailijoiden asemaan. Yhdentekevää omistivatko muodollisesti omaisuudet tai ei. Riitti, että he saivat käyttää niitä haluamallaan tavalla. Suomalaisissa työeläkerahastoissa on paljolti samanlainen asetelma. Suomalaista järjestelmää voisi lähinnä kuvata työeläkesosialismiksi.
Miten nuo rahastot kehittyvät jatkossa? Eläketurvakeskus on tehnyt ennusteita noiden rahastojen kehittymisestä pitkällä aikajänteellä. Työeläkesosialismi ei suinkaan ole väistymässä vaan rahastot kasvavat valtavasti. Eläketurvakeskuksen ennusteiden mukaan rahastot kasvavat nykyisestä 180 miljardista 500-600 miljardiin nykyrahassa (inflaatio pois lukien).
Mitähän tästä ajattelevat eduskunnan ns. porvariedustajat? Kauhistelevatko kehitystä vai huutavatko innoissaan "eteenpäin työeläkesosialismin viitoittamalla tiellä". Olisi kohtuullista, että kansalaiset saisivat tietää, mitä valitsemansa kansanedustajat todella ajattelevat.
