Taitettu indeksi – köyhtyvätkö eläkeläiset?
Uudessa hallitusohjelmassa uskotaan saatavan merkittäviä säästöjä luopumalla monien etuuksien indeksikorotuksista. Noiden indeksien joukossa ei kuitenkaan mainita työeläkkeiden taitettua indeksiä. Miten sen mahtaa käydä, kun kaikesta yritetään tinkiä?
Työntekijän eläkelain 395/2006 98 §:ssä säädetään:
”Eläkkeiden indeksitarkistus
Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8.”
Monet eläkeläiset ovat olleet tyytymättömiä painotukseen, koska he katsovat taittamisen syövän eläkkeiden ostovoimaa ja heikentävän eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin. Ainakin Helsingissä yksi ehdokas perusti kevään eduskuntavaaleissa koko kampanjansa taitetun indeksin parjaamiseen.
Taitettu indeksi tuli voimaan vuonna 1996 ja se on koskenut kaikkia eläkkeitä vuodesta 2005. Aiemmin eläkkeitä nostettiin niin sanotulla puoliväli-indeksillä, jossa sekä hintojen että palkkojen paino oli 50 prosenttia.
Taitetun indeksin kaavasta voidaan laskea esimerkiksi, että jos palkat nousevat 10 % ja hinnat 5 %, eläkkeet nousevat 6 %. Ostovoima siis säilyy, jopa hiukan paranee, mutta palkansaajia voimme kadehtia. Jos palkat sen sijaan jämähtävät 1 %:n nousuun ja hinnat jatkavat nousuaan 5 %:n tahtia, eläkkeet nousevat 4,2 %. Ostovoima siis vähän kärsii, mutta paljon vähemmän kuin palkansaajilla.
Tämä teoriassa. Entä sitten käytännössä?
Helsingin Sanomat oli tammikuussa 2013 koonnut diagrammin taitetusta indeksistä suhteessa puoliväli-indeksiin. Sen perusteella näyttää siltä, että vain kahtena vuotena kymmenestä taitettu indeksi on ollut puoliväli-indeksiä edullisempi eläkeläisille. Muina vuosina puoliväli-indeksi olisi ollut taitettua indeksiä edullisempi. Tällainen vertailu on siis teoreettinen, koska puoliväli-indeksi ei ole ollut käytössä.
Eläkeindeksin käytön tarkoitus on, että löydettäisiin riittävä ja oikeudenmukainen peruste eläkkeiden korotuksille. Eläkeläisten kannalta lienee tärkeintä, että eläkkeen ostovoima säilyy. Ehkä toisarvoisempaa on palkkojen kehityksen seuraaminen. Tässä suhteessa taitettu indeksi on, yllättäen, toiminut hienosti.
Alla taitetun indeksin vertailu edellisen vuoden hintojen muutoksiin. Vain vuonna 2008 eläkkeet jäivät jälkeen kuluttajahintojen noususta ja vuonna 2013 nousivat saman verran. Kaikkina muina vuosina taitettu indeksi nosti eläkkeitä enemmän kuin mitä kuluttajahinnat nousivat.
Entä tulevaisuus? Hallitus pyrkii yhteiskuntasopimukseen työmarkkinaosapuolten kanssa. Yhtenä osana sitä olisivat ”äärimaltilliset” palkankorotukset. Jos siihen todella päädytään, saattaa taitettu indeksi osoittautua jatkossakin edulliseksi eläkeläisille.
Hallitusohjelmassa ei sanota mitään työeläkkeistä eikä siten myöskään taitetusta indeksistä.
Nykyinen taitettu indeksi siis säilynee ja turvannee työeläkkeellä olevien ostovoiman.
Toivotaan parasta.
