Muistitko allergialääkkeet? Siitepölykausi alkoi jo
Maanantai 22.2.2016 klo 12.21
Keski-Euroopasta tulee Suomeen jo lepän ja
pähkinäpensaan siitepölyä. Uusi mobiililaitteille kehitetty Norkko-
siitepölytiedotuspalvelu auttaa allergisia.
Suomen tärkeimmät siitepölyallergiakasvit ovat pähkinäpensas, leppä,
koivu, heinä ja pujo. Pähkinäpensaan ja lepän kukinnasta odotetaan
tavanomaista. Lepän siitepölymäärät nousevat tyypillisesti muutamana
päivänä runsaiksi.- Pähkinäpensas ja leppä kukkivat voimakkaasti eri puolilla Keski-Eurooppaa, ja eteläiset ilmavirtaukset ovat tuoneet hieman niiden siitepölyä Suomeen jo parin viikon ajan. Nyt ilmavirrat ovat kuitenkin kääntyneet, sanoo Turun yliopiston aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto.
Koivun kukinnasta odotetaan tänä vuonna hieman keskimääräistä voimakkaampaa, mutta esimerkiksi vuoden 2014 kaltaiset huippuarvot eivät ole todennäköisiä.
Kaikille avoin mobiilipalvelu
Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on julkaissut mobiililaitteille kehitetyn Norkko-siitepölytiedotuspalvelun Norkko. Selainpohjainen palvelu ei vaadi käyttäjältä rekisteröitymistä tai sisään kirjautumista.Uusi palvelu hyödyntää paikkatietoa ja kertoo siitepölyennusteen meneillään olevalle sekä kahdelle seuraavalle päivälle.
Päiväkeskiarvojen lisäksi käyttäjä pystyy seuraamaan siitepölytilanteen etenemistä kahden tunnin tarkkuudella. Palvelu sisältää myös karttamuotoisen ennusteen koko maahan sekä aerobiologian yksikön Twitter-tiedotteet.
- Tänä vuonna palvelu koskee koivun siitepölykautta, mutta tulevina vuosina tarkoitus on laajentaa sitä lepälle, heinälle ja pujolle, Saarto kertoo.
Ainutlaatuinen menetelmä
Aiempaa
huomattavasti tarkemmat siitepölyennusteet mahdollistaa menetelmä,
jonka Turun yliopisto on kehittänyt yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa
Tekesin rahoituksella. Sitä on testattu YTA-apteekkien ja Terveystalon
kanssa.- Uusi siitepölytiedotuspalvelu perustuu sää- ja siitepölyn kulkeutumismalleihin, havaintoaineistoon sekä aerobiologiseen ja meteorologiseen asiantuntijatulkintaan. Menetelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, Saarto sanoo.
Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on laatinut siitepölytiedotteita vuodesta 1976 alkaen koko maata varten. Ensimmäiset siitepölyseurantapisteet olivat Turku ja Utsjoen Kevo, ja nykyään siitepölypitoisuuksia seurataan yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla. Uusimpana seurantaverkostoon on tänä vuonna liittynyt Åbo Akademin omistama Husön biologinen asema Ahvenanmaalla.
T