EKP:n päätös hellii asuntovelkaista – euriborit vieläkin alemmas
Heikki Saukkomaa
Pääekonomisti Heidi Schauman uskoo, että EKP:n päätös vetää euribor-korot vielä nykyistäkin matalammalle.
Asuntolaina pysyy edullisena, lainansaanti helpottuu ja usko
tulevaisuuteen vahvistuu, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman summaa
Euroopan keskuspankin tuoreimpien korkopäätösten seuraukset.
10.3.2016 19:56
Kommentteja 58 kpl
Euroopan keskuspankki (EKP) laski torstaina
kolmea keskeistä korkoaan aiempaa alemmas. Talletuskorko pysyy vankasti
miinuksella. Negatiivinen talletuskorko tarkoittaa, että pankit maksavat
talletuksista, joita ne tekevät keskuspankkiin.
Historiallinen tilanne on hyvä asia myös asuntovelkaisille. Korkotaso on tällä hetkellä niin matalalla, että asuntolainan hintaa määrittää pitkälti pankin perimä marginaali.
Asuntolainojen euribor-viitekorkojen nousua ei tarvitse pelätä edes ensi vuoden aikana, Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa pikakommentissaan
Syy löytyy EKP:n pääjohtajan Mario Draghin lupauksesta, jonka mukaan keskuspankin korot pysyvät nykytasolla tai matalammalla yli keskuspankin arvopaperien osto-ohjelma keston. Tammikuussa EKP päätti jatkaa ostoja ainakin ensi vuoden maaliskuuhun saakka.
Mattimeikäläisen ei kuitenkaan tarvitse pelätä miinuskoron näkyvän omalla talletustilillään, Schauman sanoo.
– Tanskassa on tehty niin, että suuryrityksiltä on peritty talletusmaksuja. Käytäntö, että niitä perittäisiin tavallisilta kotitalouksilta on vielä hyvin kaukainen.
Muillakin keskuspankin päätöksillä on vaikutuksia kotitalouksiin, vaikkakaan ei yhtä suorasti.
Pankit esimerkiksi saavat edullisesti lainaa keskuspankilta, ja niitä kannustetaan myöntämään aiempaa enemmän lainoja.
– Lainansaanti helpottuu. Tämä ei välttämättä ole ollut Suomessa suuri ongelma, toisin kuin muualla euroalueella, Schauman kertoo.
– Meillä on keskuspankki, joka jälleen kerran teki enemmän kuin mitä siltä odotettiin. Tämä varmasti luo luottamusta tulevaisuuteen, Schauman sanoo.
Euroopan keskuspankin toimet eivät yksistään riitä euroalueen ja Suomen talouskasvun vauhdittamiseen.
– Tämä vaatii rinnalleen rakenneuudistuksia, jotta lyhytaikaisista vaikutuksista tulee pitkäaikaisia, Schauman toteaa.
Historiallinen tilanne on hyvä asia myös asuntovelkaisille. Korkotaso on tällä hetkellä niin matalalla, että asuntolainan hintaa määrittää pitkälti pankin perimä marginaali.
Lue myös nämä:
– Koronlasku vetää euribor-korot mukanaan vielä matalammalle, koska ne
ovat viime aikoina seuranneet talletuskorkoa. Se on suora vaikutus
kotitalouksille, Schauman sanoo Taloussanomille. Asuntolainojen euribor-viitekorkojen nousua ei tarvitse pelätä edes ensi vuoden aikana, Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa pikakommentissaan
Syy löytyy EKP:n pääjohtajan Mario Draghin lupauksesta, jonka mukaan keskuspankin korot pysyvät nykytasolla tai matalammalla yli keskuspankin arvopaperien osto-ohjelma keston. Tammikuussa EKP päätti jatkaa ostoja ainakin ensi vuoden maaliskuuhun saakka.
Miinuskorko omalle tilille?
EKP painoi talletuskorkonsa -0,40 prosenttiin. Aiemmin korko oli -0,30 prosenttia.Mattimeikäläisen ei kuitenkaan tarvitse pelätä miinuskoron näkyvän omalla talletustilillään, Schauman sanoo.
– Tanskassa on tehty niin, että suuryrityksiltä on peritty talletusmaksuja. Käytäntö, että niitä perittäisiin tavallisilta kotitalouksilta on vielä hyvin kaukainen.
Muillakin keskuspankin päätöksillä on vaikutuksia kotitalouksiin, vaikkakaan ei yhtä suorasti.
Pankit esimerkiksi saavat edullisesti lainaa keskuspankilta, ja niitä kannustetaan myöntämään aiempaa enemmän lainoja.
– Lainansaanti helpottuu. Tämä ei välttämättä ole ollut Suomessa suuri ongelma, toisin kuin muualla euroalueella, Schauman kertoo.
Päätöksillä luodaan luottamusta
EKP:n toimilla on vaikutusta myös markkinoiden tunnelmaan ja luottamukseen. EKP ylitti sijoittajien odotukset, joskin vain maltillisesti.– Meillä on keskuspankki, joka jälleen kerran teki enemmän kuin mitä siltä odotettiin. Tämä varmasti luo luottamusta tulevaisuuteen, Schauman sanoo.
Euroopan keskuspankin toimet eivät yksistään riitä euroalueen ja Suomen talouskasvun vauhdittamiseen.
– Tämä vaatii rinnalleen rakenneuudistuksia, jotta lyhytaikaisista vaikutuksista tulee pitkäaikaisia, Schauman toteaa.
