Taloyhtiöt velkaantuvat nopeasti – kertyykö samalla riskiä?
Ismo Pekkarinen/AOP
Taloyhtiöiden velan määrä kasvaa jatkuvasti. Kotitalouksille voi kertyä samalla liian painavia velkapotteja, tutkija arvioi.
1.3.2016 06:03
Kommentteja 85 kpl
Tilava YIT:n paritalo ennakkomyynnissä Helsingin Metsälässä: Asuntoon pääsee kiinni 164000 eurolla. Yhtiövelkaa joutuu tosin ottamaan vielä lisäksi 381000 euroa.
Edellä kuvattu asetelma ei ole harvinainen. Taloyhtiöiden lainat ovatkin lähes kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Asiantuntijat näkevät siinä riskejä.
Lue myös nämä:
Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että viime vuoden lopulla jokaisella kotitaloudella oli yhtiölainaa keskimäärin noin 14300 euroa. Kymmenen vuotta sitten sitä oli 5200 euroa.
Yhtiölainan osuus kotitalouksien koko lainavelasta oli noussut noin seitsemästä prosentista 11 prosenttiin. Kaikkiaan asukkaiden taloyhtiövelka on paisunut jo yli 14 miljardiin euroon.
Taloyhtiövelkojen paisumisesta kirjoitti Rakennuslehti, jonka mukaan erityisesti viime aikoina yhtiölainojen kasvuvauhti on ylittänyt reippaasti asuntolainakannan tahdin. Vuodessa kasvua on 16 prosenttia.
Riskireitillä kiinni asuntoon?
Uusissa asunnoissa yhtiölainaa on yleisesti yli tuplastikin myyntihinnan. Vanhoissa osakeasunnoissa saneeraustarpeet taas kasvattavat taloyhtiölainoja.
Taloyhtiöiden lainojen kasvussa on riskinsä – sekä yksittäiselle asuntovelalliselle että kansantalouden näkökulmasta arvioiden, arvioi asuntomarkkinoita tutkiva akatemiatutkija Elias Oikarinen Taloussanomille.
Jos pankki pitää toimeentuloa lainan kanssa liian tiukkana eikä rahoitusta siksi myönnetä toivottua määrää, mutta asunnon saakin yhtiölainan avulla, yksittäisille kotitalouksille voi tulla liian suuria velkaantumisasteita, Oikarinen pohtii.
– Olisi jossain määrin pelottavaa ja riski myös kansantalouden näkökulmasta, jos näitä kotitalouksia olisi paljon, Oikarinen sanoo.
Hän huomauttaa, että yhtiölainojen korot ovat tyypillisesti kotitalouksien ottamien asuntolainojen korkoja korkeampia. Lisäksi yhtiölainan avulla hankitussa asunnossa yhtiövastikkeen yhteydessä maksettua yhtiölainan korkoa ei voi vähentää omassa verotuksessa.
Taloyhtiöiden neuvottelemissa lainakoroissa on isoja eroja. Syksyllä lainamarginaalit olivat Kiinteistöliiton mukaan keskimäärin noin 1,4 prosenttia.
– Nykyisellä korkotasolla tuolla ei ole tietty suurta merkitystä, mutta korkeammalla korkotasolla olisi, Oikarinen huomauttaa.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
Yhtiölainat "osa kokonaisuutta"
Yhtiölainan käyttö on kasvanut, erityisesti uusien asuntojen rahoituksessa, vahvistaa Nordea. Pankista vakuutetaan, että yhtiölainat eivät silti muodosta erityistä riskiä.
– Laina on lainaa, riippumatta siitä onko antaja pankki vai asunto-osakeyhtiö. Huomioimme asiakkaan kokonaistilanteen, kun myönnämme asuntolainaa ja siten yhtiölaina ei muodosta erityistä riskiä, Nordean varatoimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen sanoo.
Kun pankki arvioi asiakkaan luotonhoitokykyä, tulojen tulee riittää sekä pankin lainan että yhtiölainan maksuun. Yhtiölainat huomioidaan myös asiakkaiden luototusasteen laskennassa osana asuntolainoja, ja laina vähentää asunnon vakuusarvoa, Tolonen kertoo.
Kuluttajan ja asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta voi sen sijaan syntyä uudenlaisia kysymyksiä, koska yhtiölainojen käytöstä isommassa mittakaavassa ei ole vielä pitkäaikaista kokemusta.
– Itse ainakin miettisin, jos ostaisin asunnon sellaisesta yhtiöstä, jossa on paljon yhtiölainaosuudella rahoitettuja osakkeita. Esimerkiksi korkoriskiltä kannattaa suojautua myös silloin kun laina ei ole pankilta, vaan yhtiöltä.
Korjausta vai uutta myyntiä?
Kotitalouksien kokonaisvelkaantumisen aste on kasvanut selvästi. Vuoden 2005 loppupuolella se oli 95 prosenttia, viime vuonna jo 124 prosenttia.
Velkaantumisaste lasketaan jakamalla kotitalouksien yhteenlasketut velat kaikkien kotitalouksien vuoden nettotuloilla.
Tutkija Oikarinen rauhoittelee silti, että asuntovelkaantuminen ei ole vaikkapa Tanskaan tai Ruotsin tasoon verrattavissa. Ja jos yhtiölainojen kasvu kertoo siitä, että vanhenevia taloyhtiöitä saneerataan, se on hyvä asia.
Uusien yhtiöiden velat painavat yhtiövelkojen tilastossa paljon, samoin peruskorjauksien ja muiden korjausten myötä taloyhtiöille otetut velat. Tilastoista ei pysty erottelemaan, kuinka suuren osan korjausrakentaminen ja velkarahoitetut uudisasunnot tarkkaan ottaen muodostavat yhtiölainakannan kasvusta, Kiinteistöliitto kertoo.
