Yleistyvää sydänsairautta voi potea tietämättään
Perjantai 2.10.2015 klo 09.29
Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, jota voi potea oireettomana.
Eteisvärinä on sairaus, joka heikentää potilaan elämänlaatua selvästi.(MOSTPHOTOS)
Eteisvärinä sydämen toiminnan häiriö, jossa rytmi muuttuu epäsäännölliseksi. Sairauteen voi liittyä myös väsymystä ja suorituskyvyn heikkenemistä, huimausta, rintakipuja ja hengenahdistusta. Jo nyt vajaat 100 000 suomalaista sairastaa oireista eteisvärinää, ja sairaustapauksien määrä vain lisääntyy väestön ikääntyessä. Lisäksi moni sairastaa eteisvärinää tietämättään, sillä oireita ei aina huomaa. Siksi sairaus voidaan myös todeta lääkärissä sattumalta.
Eteisvärinä aiheuttaa kuormittaa potilasta ja altistaa aivoinfarkteille. Noin 20 prosenttia aivoinfarkteista johtuu eteisvärinästä, kertoo professori Heikki Huikuri Oulun yliopistosta. Infarkteja syntyy, kun eteisvärinän seurauksena syntyneet verihyytymät lähtevät liikkeelle. Lisäksi eteisvärinä heikentää elämänlaatua merkittävästi. Sydän ei lyö väärässä rytmissä koko aikaa, mutta Huikurin mukaan on raskasta elää pohtien, milloin seuraavat oireet iskevät. Tilastojen mukaan sairaus vaikuttaakin fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös sosiaaliseen ja emotionaaliseen toimintaan.
Lääkehoito ei tehoa kaikilla
Eteisvärinä kuormittaa sairastuneen lisäksi paljon myös terveydenhuoltoa, sillä se aiheuttaa yli kolmanneksen rytmihäiriöihin liittyvistä sairaalahoitojaksoista. Huikurin mukaan sairautta ei tällä hetkellä hoideta tai diagnosoida tarpeeksi tehokkaasti. Esimerkiksi lääkehoito tehoaa Huikurin mukaan kunnolla vain kolmannekselle potilaista yli vuoden ajan.
Lääkkeiden lisäksi sairautta hoidetaan myös katetriabliaatiolla, menetelmällä jossa sydämeen ja eteisvärinäkohtaan ohjataan laskimoa pitkin katetri. Sitä joko kuumennetaan tai jäädytetään niin, että se tuhoaa kudosta eikä se enää johdata rytmihäiriöitä aiheuttavia sähköimpulsseja. Huikurin ja professori Pekka Raatikaisen johtama Iceman-tutkimus selvittää parhaillaan, mikä ablaatiomenetelmistä on tehokkain. Toimenpiteen vaikutuksia seurataan kahden vuoden ajan, jotta saataisiin tietoa pidemmältä ajalta. Tutkimukseen otetaan 300 potilasta.
Eteisvärinää voi ehkäistä samoin keinoin kuin esimerkiksi sepelvaltimotautia. Terveellinen ruokavalio, liikunnan harrastaminen sekä tupakoimattomuus pienentävät riskiä, korkea verenpaine ja ylipaino puolestaan kasvattavat sitä. Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa rytmihäiriöitä jopa tervesydämisillekin. Siksi sen käytön vähentäminen pienentää myös eteisvärinän vaaraa suuresti.
