Diabetes lisääntyy hurjaa vauhtia - vaivaa joka kymmenettä nelikymppistä
Sunnuntai 13.11.2016 klo 07.00
Erikoiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin oikeutettujen, yli 40-vuotiaiden suomalaisten määrä on kasvanut 82 prosenttia kymmenessä vuodessa. Diabetes on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.
- Diabetekseen sairastuneiden suomalaisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa huimasti.
- Pääasiassa kyse on tyypin 2 diabeteksen lisääntymisestä, jota olisi mahdollista jarruttaa muun muassa elintapamuutoksilla.
- Jos kasvutahti jatkuu samana, diabeteksen aiheuttamista kuluista kasvaisi liian suuri lasku yhteiskunnalle.
Diabeetikko voi joutua mittaamaan verensokeria useita kertoja päivässä. (MOSTPHOTOS)
LUE MYÖS
KAHTA TYYPPIÄ
Tyypin 1 diabeteksessa elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä sitä tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Se vaatii elinikäistä insuliinipuutoksen korvaushoitoa, sillä ilman insuliinia diabeetikko joutuu hengenvaaraan.
Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan tavallisesti alle 40-vuotiaana. Ehkäisykeinoja nuoruustyypin diabetekseen ei tunneta.
Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai sitten sitä ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Aikuistyypin diabetekseksi kutsuttu häiriö kehittyy tavallisesti hitaasti ja puhkeaa yli 40-vuotiailla.
Tyypin 2 diabetes on usein oireeton ja sen toteaminen voikin tapahtua sattumalta. Esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut ja uupumus, johon lepääminen ei auta, voivat viitata aikuistyypin diabetekseen.
Taipumus sairastua tyypin 2 diabetekseen on perinnöllinen, mutta elintavat voivat vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Aikuistyypin diabeteksessa elintavoilla onkin tärkeä rooli lääkehoidon rinnalla.
Maanantaina 14. marraskuuta vietetään maailman diabetespäivää, joka koskettaa yhä useampaa. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetin mukaan vuoden 2015 lopussa 314 001 suomalaista oli oikeutettu taudin hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin.
Diabeteslääkkeisiin erikoistunut Novo Nordisk -lääkeyhtiö myös arvioi, että noin 200 000 henkilöä sairastaa tautia tietämättään. Tämä nostaa suomalaisten diabeetikkojen yhteismäärän puoleen miljoonaan, yhtiö huomauttaa tiedotteessaan.
Kehitys hälyttävää
Lääkeyhtiö tarkasteli diabeteksen esiintymistä Sotkanetin tietojen pohjalta. Tulokset puhuvat yhtiön mukaan karua kieltä sairauden yleistymisestä.
Yli 65-vuotiaiden keskuudessa diabetesta sairastavien määrä on kymmenessä vuodessa noussut 99,7 prosenttia eli käytännössä kaksinkertaistunut. 40-64-vuotiaiden joukossa kasvua on tapahtunut 61 prosenttia.
Vertailu ei erittele tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavia toisistaan, mutta Novo Nordiskin diabeteslääkäri Tero Saukkosen mukaan kyse on käytännössä jälkimmäisen lisääntymisestä. Myös tyypin 1 diabetesta sairastavien määrä on kohonnut, mutta kasvu on melko stabiilia ja arviolta alle kymmenen prosentin luokkaa.
Diabeteksen 2-tyyppiin sairastuneiden määrä on sen sijaan voimakkaassa kasvussa, mitä Saukkonen pitää hälyttävänä. Suomi ei kuitenkaan ole yksin asian kanssa, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö, joka vaivaa varsinkin urbaaneissa oloissa asuvia.
- Kaupunkiympäristö ei tue terveellisiä elämäntapoja, Saukkonen kertoo. Tämä johtuu siitä, että hyöty- ja arkiliikunnan määrä voi helposti jäädä vähiin, sillä kaupunkirakentaminen ei välttämättä kannusta ihmisiä pyöräilemään tai kävelemään.
Kaupunkilaisen tulee usein myös nähdä vaivaa kuntoilun suhteen. Liikuntasuoritus vaatii usein esimerkiksi kuntosalille tai uimahalliin siirtymistä, mikä voi vähentää kuntoilukertojen määrää.
Kaupunkisuunnittelun merkityksen lisäksi Saukkonen painottaa myös ympäröivän kulttuurin merkitystä. Henkilöä tulisi kannustaa terveellisiin elintapoihin lapsuudesta lähtien.
- Vaikkapa opettamalla, että asioita hoitaakseen ei aina tarvitse lähteä jonnekin bussilla, hän kertoo esimerkkinä.
Elintavoilla merkitystä
Hyötyliikunta on oiva keino pitää painoa kurissa, mikä voi taas auttaa tyypin 2 diabeteksen hoidossa. (MOSTPHOTOS)
Diabeteslääkärin mukaan terveellisten elintapojen noudattaminen on saattanut polarisoitua. Osa suomalaisista pitää huolta kunnostaan liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa esimerkiksi erilaisiin liikuntamaksuihin tai -välineisiin. Liikkumattomuus voi siis olla taloudellinen kysymys.
Varallisuus voi vaikuttaa myös ravinnon laatuun, ja diabetekseen sairastuneiden huima nousu voidaan osittain selittää ylipainon lisääntymisellä. Esimerkiksi einekset ovat edullisia, mutta eivät välttämättä terveellisiä.
- Tämä tosin on laajempi yhteiskunnallinen kysymys, Saukkonen huomauttaa.
Oma osansa asiassa on myös pikaruokakulttuurilla, jonka vuoksi epäterveellisen ruoan kuluttaminen on paitsi edullista, myös vaivatonta, lääkäri arvelee.
Huolestuttavat luvut
Vaikka tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen selittyy osittain väestön vanhenemisella ja sillä, että sairaus tunnistetaan aiempaa aikaisemmin, suunta on huolestuttava.
- Luvut kertovat siitä, että ennaltaehkäisyä tarvitaan. Se on oleellinen viesti, Saukkonen tiivistää.
Jos suunta jatkuu samanlaisena, yhteiskunta ei tule kestämään siitä koituvia kustannuksia. Suoraan sairauden hoitoon liittyvien kulujen lisäksi diabetes aiheuttaa epäsuoria kustannuksia muun muassa sydän- ja verisuonitautien hoidon muodossa. Eläköitymiset ja niiden aiheuttamat menetetyt työvuodet vaikuttavat nekin kansantalouteen.
- Lasku olisi yhteiskunnalle kerta kaikkiaan liian suuri kannettavaksi.
Kansanterveyden ja -talouden lisäksi diabetes vaikuttaa luonnollisesti myös yksilön elämänlaatuun, diabeteslääkäri muistuttaa. Huima kasvu tulee siis pystyä taittamaan.
Tieto tärkeintä
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintapaohjauksella on keskeinen rooli lääkehoidon rinnalla. Vaikka taipumus sairastua tyypin 2 diabetekseen on vahvasti perinnöllinen, elintavat vaikuttavat myös sairauden puhkeamiseen, joko estäen sen tai viivyttämällä sitä. Tämän vuoksi Saukkonen toivookin, että Suomessa mietittäisiin tarkemmin sitä, kuinka diabetestietoutta voitaisiin edistää.
- Ettei sairastumisen tunnistaminen ja elämäntapojen huomioiminen jäisi kiinni siitä, ettei tietoa ollut saatavilla.
