Tässäkö seuraava asuntomarkkinoiden hintapommi? Yle: Korjausrahat valuvat kuntien kassaan
Julkaistu:
Vesi- ja viemäriverkostossa voi tikittää asuntomarkkinoiden seuraava hinta- ja vakuuspommi, varoittaa Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja blogikirjoituksessaan.
Maan alla kasvava korjausvelka voi uhata asunto- ja muuta kiinteistövarallisuutta, jos välttämättömiä saneerauksia tehdään todella vain kolmannes tarpeesta, kirjoittaa asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) toimitusjohtaja Ari Pauna blogissaan.
Kirjoituksesta uutisoi ensimmäisenä Yle.
Paunan mukaan kasvavissa kaupungeissa vesi- ja viemäriverkostojen korjaustoimille saa vielä rahoituksen ja tekijät järjestymään, mutta niiden ulkopuolella riskit kasvavat.
– Erityisesti taantuvilla alueilla ja syrjäseuduilla maan alle lahoavasta yhdyskuntatekniikasta voi tulla ylivoimainen haaste monelle kunnalle. Ei auta, vaikka kerrostalo ja omakotitalo on itsessään hyvin hoidettu ja velatonkin, jos taloon ei tule vettä eivätkä viemärit vedä, Pauna kirjoittaa.
Hänen mukaansa rahapulassa kärvistelevien kuntien omistamilleen vesilaitoksille asettamat vaatimukset osinkotuotoista ja kustannustehokkuudesta ajaa helposti tekemään vain välttämättömimmät korjaustoimet.
– Korjausvelka paisuu varovasti arvioiden jo useampaan sataan miljoonaan euroon vuodessa, jos suuntaa ei saada kääntymään, Pauna jatkaa.
Myös Ylen haastatteleman Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahalanmukaan korjausvelka on huolestuttavalla tasolla.
Vahala huomauttaa Ylen haastattelussa, että raha vaikuttaa kuntien päätöksiin.
– Vesihuoltolaitoksen pyörittäminen isoissa kunnissa on varsin tuottoisaa liiketoimintaa. Suurissa kaupungeissa vesihuoltoyhtiöt tulouttavat varsin suuren osan voitoistaan kunnan kassaan, Vahala kertoo Ylelle.
Niinpä rahojen ohjaaminen maan alla olevien putkien korjaamiseen vaatii poliittista tahtoa.
Vahala sanoo, että korjausvelka kasvaa, koska kuntalaisia häiritseviä putkiongelmia on toistaiseksi ollut hyvin harvoin.
– Yksi syy siihen on se, ettei omaisuuden huono kunto ole kovin voimakkaasti realisoitunut. Eli meillä ei ole toistuvia putkirikkoja, joiden takia asiakkaat kärsisivät kuukausittain tai viikoittain, Vahala kommentoi Ylelle.
Kirjoituksesta uutisoi ensimmäisenä Yle.
Paunan mukaan kasvavissa kaupungeissa vesi- ja viemäriverkostojen korjaustoimille saa vielä rahoituksen ja tekijät järjestymään, mutta niiden ulkopuolella riskit kasvavat.
– Erityisesti taantuvilla alueilla ja syrjäseuduilla maan alle lahoavasta yhdyskuntatekniikasta voi tulla ylivoimainen haaste monelle kunnalle. Ei auta, vaikka kerrostalo ja omakotitalo on itsessään hyvin hoidettu ja velatonkin, jos taloon ei tule vettä eivätkä viemärit vedä, Pauna kirjoittaa.
Hänen mukaansa rahapulassa kärvistelevien kuntien omistamilleen vesilaitoksille asettamat vaatimukset osinkotuotoista ja kustannustehokkuudesta ajaa helposti tekemään vain välttämättömimmät korjaustoimet.
– Korjausvelka paisuu varovasti arvioiden jo useampaan sataan miljoonaan euroon vuodessa, jos suuntaa ei saada kääntymään, Pauna jatkaa.
Myös Ylen haastatteleman Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahalanmukaan korjausvelka on huolestuttavalla tasolla.
Vahala huomauttaa Ylen haastattelussa, että raha vaikuttaa kuntien päätöksiin.
– Vesihuoltolaitoksen pyörittäminen isoissa kunnissa on varsin tuottoisaa liiketoimintaa. Suurissa kaupungeissa vesihuoltoyhtiöt tulouttavat varsin suuren osan voitoistaan kunnan kassaan, Vahala kertoo Ylelle.
Niinpä rahojen ohjaaminen maan alla olevien putkien korjaamiseen vaatii poliittista tahtoa.
Vahala sanoo, että korjausvelka kasvaa, koska kuntalaisia häiritseviä putkiongelmia on toistaiseksi ollut hyvin harvoin.
– Yksi syy siihen on se, ettei omaisuuden huono kunto ole kovin voimakkaasti realisoitunut. Eli meillä ei ole toistuvia putkirikkoja, joiden takia asiakkaat kärsisivät kuukausittain tai viikoittain, Vahala kommentoi Ylelle.
