Diabetesliitto: Suomi laahaa Ruotsia jäljessä diabeteksen hoidossa - sensoritekniikasta olisi iso apu
Perjantai 23.9.2016 klo 09.49 (päivitetty klo 14.47)
Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisessä, sanoo Diabetesliitto.
(MOSTPHOTOS)
Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisessä, sanoo Diabetesliitto. Ruotsissa otettiin käyttöön jo kaksi vuotta sitten tekniikka, jonka avulla diabeetikko voi seurata jatkuvasti kudossokeriaan. Ruotsissa tekniikalla on jo yli 25 000 käyttäjää.
Suomessa laite otettiin käyttöön vasta keväällä, ja käyttäjiä on tällä hetkellä kolmisentuhatta. Sensoritekniikka mahdollistaa paremman sokeritasapainon ja luo turvallisuuden tunnetta diabeetikoille.
Tiedon verensokerista voi saada laitteesta riippuen monitorille, omaan tai huoltajan puhelimeen sekä hoitoyksikköön. Laite voi hälyttää sokeritason muutoksesta ennakoiden.
- Suomessa perusteet laitteiden myöntämiselle ovat valmistuneet tuskastuttavan hitaasti sairaanhoitopiireissä. Mielestäni ne voitaisiin kopioida meille sellaisenaan Ruotsista, sanoo diabetologi Markku Saraheimo tiedotteessa.
Eroja myös järjestelmässä
Ruotsissa toimii myös valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmä. Liiton mukaan vastaava laaturekisteri tarvittaisiin Suomeenkin.
- Etenkin jos asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy sote-uudistuksessa, tarvitaan laatutietoa valinnan perustaksi, sanoo ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka tiedotteessa.
Tampereella alkoivat perjantaina kaksipäiväiset Diabetes 2016 -messut, jossa on esillä muun muassa diabeteksen hoitomenetelmiä. Messujen teema Minun diabetekseni ei ole kansansairaus painottaa sairauden ja sen hoitamisen yksilöllisyyttä.
- Hoidon entistä tehokkaampi yksilöllinen räätälöinti on tulevaisuuden mahdollisuus ja haaste, toteaa myös messuilla esiintyvä Pirjo Ilanne-Parikka.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista. THL:n mukaan suuri osa suomalaisista ei ole tietoinen sairaudestaan, sillä tyypin 2 diabetes ei alussa aiheuta erityisiä oireita. Insuliinihoitoa vaativaa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista.
