Leukemiaan kehitteillä uudenlainen hoitomuoto Suomessa
Suomessa lääkesoluilla on hoidettu leukemiaa sairastavia, joille ei ole ollut enää tarjolla muita hoitoja. Valtaosa on hyötynyt solujen saannista.
Kokeelliset hoidot lääkesoluilla näyttävät hyödyttäneen merkittävää osaa soluja saaneista vakavasti sairaista ihmisistä. Ensimmäiset lääkesolut sai pikkulapsi pari vuotta sitten, ja sittemmin niitä on annettu yhteensä 26 ihmiselle, pikkulapsesta eläkeikää lähestyviin.
Yhteistä saajille ovat leukemia, sen takia tehty kantasolusiirto ja se, että muut hoidot on jo käytetty.
Veripalvelu pystytti neljä vuotta sitten Helsingin Kivihakaan Solutuotantokeskuksen, joka kasvattaa lääkesoluja sairauksien hoitoon.
Vapaaehtoiselta luovuttajalta saaduissa 40 millilitrassa luu ydintä on parituhatta kantasolua. Solutuotantokeskuksen viljelyssä ne jakaantuvat 3–4 viikossa jopa 25 kertaa.
Syntyneet noin miljardi lääkesolua riittävät yhden tai kahden ihmisen hoitamiseen. Ne annetaan tiputuksessa kuutena kertana.
Yhdessä annoksessa potilaan verenkiertoon tulee kaksi miljoonaa lääkesolua painokiloa kohti. Määrä kuulostaa paljolta, mutta tavallisessa verensiirrossa ihminen saa useita miljardeja punasoluja, muistuttaa SPR:n Veripalvelun ylilääkäri Matti Korhonen.
Yhden ihmisen hoito maksaa 27 000 euroa. Veripalvelulle ei tule voittoa lääkesolujen tuottamisesta, Korhonen korostaa.
Lääkesolut on tarkoitettu niille, joiden sairauteen ei ole enää muuta hoitoa. Heille on tehty kantasolusiirto yleensä leukemian takia, mutta siirron jälkeen on kehittynyt vaikea hyljintäreaktio, niin sanottu käänteishyljintä.
Siirretyt solut alkavatkin hylkiä elimistöä, johon ne on siirretty. Hyljintää hoidetaan lääkkeillä, mutta ne eivät tehoa aina. Silloin harkitaan lääkesolujen antamista, Korhonen kerto.
Pahimmillaan käänteishyljintä voi johtaa kuolemaan. Potilaan ennustetta heikentää myös se, että hyljinnän estämiseksi elimistön oma puolustuskyky sammutetaan. Tavallinen tulehduskin saattaa olla kohtalokas.
Käänteishyljintä voi ilmaantua heti kantasolusiirron jälkeen tai myöhemmin ja näkyä eri tavoin: vaikeina ihoreaktioina, maksan tuhoutumisena tai eri puolille kehoa ilmaantuvina autoimmuunitautia muistuttavina oireina.
Soluhoito on edelleen kokeellista, mutta alustavat tulokset ovat lupaavia. Noin 70 prosenttia saajista on hyötynyt siitä: hyljintä lievittyi tai hävisi.
Käänteiseen hyljintään on käytettävissä toinenkin kokeellinen hoito, fotofereesi, johon tarvittava laite on Hyksissä.
"Potilaan lääkärit valitsevat tilanteeseen sopivan menetelmän", Korhonen sanoo.
Kaikkia soluhoito ei ole auttanut, ja osa potilaista on kuollut.
"Soluhoidon lisäksi tarvitaan jotain muutakin", Korhonen sanoo.
