Palkittu keittiömestari: Tässä ruotsalaiset ovat suomalaisia parempia

Sunnuntai 1.3.2015 klo 13.06

Suomalainen osaaminen on maailman mittapuussa huipputasoa, mutta tuoreesta MM-menestyksestä uutisoitiin vaisusti.

Matti Jämsen juhli tiiminsä kanssa saavutustaan. (ELO- SÄÄTIÖ)

Kahden vuoden valmistautuminen huipentui tammikuussa hikiseen viiteen tuntiin ja 35 minuuttiin ja kannatti silti: Suomen kokkitiimi päihitti isoja ja tunnettuja ruokamaita maailman arvostetuimmassa kokkikilpailussa.

Kyse oli myös Suomen ennätyksestä, kun suomalaisjoukkue ylsi historiansa parhaaseen tulokseen tammikuun lopussa Ranskan Lyonissa järjestetyssä Bocuse d'Or 2015 -kisassa. Kisaan osallistui 24 maata ja Suomen sijoitus oli neljäs. Muut maat Suomi päihitti kahdessa kategoriassa: koko kilpailun parhaaksi avustajaksi nimettiin Suomen joukkueen Antti Lukkari ja kaikista kilpailutöistä paras lihavati oli keittiömestari Matti Jämsenin tiimin käsialaa.

Suomi päihitti sijoituksellaan myös huipputasostaan tunnetun Ranskan. Koko kisan voiton vei Norja, USA sai hopeaa, mutta kolmanneksi yltäneelle Ruotsille Suomi hävisi vain muutamalla pisteellä.

Kärkisijoille päästiin, vaikka Suomen tiimin kilpailubudjetti oli reippaasti muita maita vaatimattomampi: Ruotsi valmistautui miljoonabudjetilla, Suomen tiimiä oli sponsoroitu kaksi vuotta kestäneeseen harjoittelu - ja valmistautumisjaksoon 500 000 eurolla. Suomelle hävinneellä Ranskalla oli pelissä peräti kolme miljoonaa euroa.

Suomen lihavati palkittiin koko kisan parhaana. (ELO-SÄÄTIÖ)

Suomi on ollut sitkeästi kisassa mukana nyt 12. kertaa ja on aiemminkin yltänyt viidenneksi päihittämällä kovatasoisia tiimejä. Alan osaaminen on siis hyvin vahvaa, mutta Suomessa sitä ei arvosteta.

- Suomessa ei ymmärretä, miten hieno sijoitus oli Suomen joukkueelle ja Suomelle ylipäätään. Hallitusohjelmassa näitä ei nähdä kulttuurina eikä urheiluna, Matti Jämsen toteaa.

Rahoitus osallistumiseen tulee useilta eri yrityksiltä ja yksityisiltä tahoilta.

Hän toteaa, etteivät kansainväliset kilpailut ole ainoastaan pienen eliitin tai ammattilaisten henkilökohtaisia saavutuksia, vaan niillä on ja voisi olla laajempikin merkitys koko Suomen maineelle - ja jopa muulle teollisuudelle.

- Ruotsalaiset ovat onnistuneet tässä suomalaisia paremmin, Jämsen sanoo.

Mitä kansainvälisillä kisoilla voidaan sitten saavuttaa?

- Se voi hyödyttää muitakin aloja, esimerkiksi matkailua, hän sanoo ja kertoo ruotsalaisen tutkineen asiaa.

Jämsen toteaa, että ruotsalaiset ovat todistaneet tämän tutkimalla kansainvälisten kokkikisojen vaikutuksia: investoinnit ja menestykset ovat lisänneet maan tunnettuutta ja hyödyntäneet myös ruotsalaisen ruoan mainetta ja sitä kautta turismia.

Ruotsalainen ruoka ei juuri eroa suomalaisesta, mutta läntinen naapuri on osannut hyödyntää sen taitavammin ja tehokkaammin. Ruotsin valtio osallistuu tiimien rahoitukseen.

- Ruotsin valtiolla on jopa oma ruokastrategiansa, Jämsen sanoo myös.

Tämä näkyy tuloksissa.