Tyypin 2 diabetestä ei aina ymmärretä eteneväksi sairaudeksi
Perjantai 17.4.2015 klo 08.22
Tyypin 2 diabetes -diagnoosin saava ei lääkärin mukaan aina ymmärrä sairastavansa etenevää pitkäaikaissairautta, johon liittyy hankalien lisäsairauksien riski.
Monen tyypin 2 diabeetikon on vaikea mieltää olevansa sairas, sillä diabetes on alkuvaiheessa lähes oireeton. (MOSTPHOTOS)
Tyypin 2 diabetes on etenevä sairaus, jossa haiman insuliinin tuotanto hiipuu vähitellen. Sairauden toteamisen jälkeen hoito aloitetaan elintapojen muutoksella, mutta diabeteksen jatkuttua pitkään mukaan voidaan tarvita myös insuliinihoito.
Sairastumisen syyt ja myös taudin etenemisen kulku ovat hyvin yksilöllisiä. Siksi myös hoidon tulee olla potilaalle tarkoin räätälöity.
- Ei tarvitse pelästyä, kun lääkäri ehdottaa pistoshoidon aloittamista. Hoidon päivittämisellä vaikutetaan potilaan terveydentilaan, mutta myös elämänlaatuun - potilaan väsymys hellittää ja mieli virkistyy kun sokerit taas normalisoituvat, Novo Nordiskin asiantuntijalääkäri Sari Mäkimattilakertoo.
Muutoksia elämään
Monen tyypin 2 diabeetikon on vaikea mieltää olevansa sairas, sillä diabetes on alkuvaiheessa lähes oireeton.
Mäkimattila muistuttaa, että lääkärin tulisi kommunikoida potilaalle syyllistämättä, mutta rehellisesti taudin etenemisen riskeistä, mikäli hoitosuunnitelmaa laiminlyödään.
- Rajoituksia ei saisi olla liikaa, ettei hoitoon sitoutuminen tunnu potilaasta ylivoimaiselta. Suositeltaviin elämäntapamuutoksiin kuuluvat kuitenkin liian sokerin, rasvaisen ruoan, tupakan ja alkoholin pois jättäminen. Myös stressiä tulisi välttää, unensaantiin kiinnittää huomiota ja ottaa liikunta mahdollisuuksien mukaan osaksi elämää.
- Muutama kuukausi hoidon aloittamisen jälkeen arvioidaan, onko valittu hoitomuoto onnistunut. Elintapahoito kulkee mukana myös sen jälkeen, kun on aika aloittaa lääkehoito.
Lisäsairauksien riski
Diabeteksen hoitoon liittyy oleellisesti myös lisäsairauksien riskien hallinta. Lisäsairaudet eivät kuitenkaan ole diabeetikon kohtalo, vaan usein vältettävissä, kunhan potilas noudattaa säännöllisesti päivitettyä hoitosuunnitelmaa.
Vakaviin lisäsairauksiin kuuluvat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet, joista kärsii joka kolmas diabeetikoista, silmänpohjan ongelmat sekä hermomuutokset, jotka erityisesti alaraajoissa voivat johtaa tuntopuutoksiin ja jalkahaavoihin.
- Diabeteksen huono hoito tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle. Käypä hoito -suosituksessa on arvioitu diabeteksen aiheuttavan noin 15 prosenttia terveydenhuollon menoista, joka tarkoittaa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, Mäkimattila sanoo.
