mihin tavallisen suomalaisen oikeasti kannattaisi laittaa rahat

Osakestrategi Jukka Oksaharju muistuttaa, että jo 20 euroa kuukaudessa on hyvä alku.

Suomalaisten säästäminen ja sijoittaminen ovat lisääntyneet vähitellen jo vuodesta 2004 saakka.

Tällä hetkellä 60 prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, ilmenee Finanssialan keskusliiton vuonna 2015 julkaistusta tutkimuksesta.

Ei siis ihme, että tämän hetken myydyimpien talous- ja tietokirjojen joukosta löytyvä Sijoita kuin guru käsittelee nimenomaan osakesijoittamista.

Kirjassa Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju ja pörssitoimittaja Karo Hämäläinen esittelevät osakesijoittamisen historian kovimmat nimet – muun muassa Warren Buffetin, Peter Lynchin ja Benjamin Grahamin – ja sen, minkälaisen sijoitusfilosofian pohjalta legendat ovat omaisuutensa luoneet.

Samalla kirjoittajat tuovat sijoitusfilosofiat nykyhetkeen.

Kuinka tavallinen suomalainen siis voisi saada säästöilleen parempaa tuottoa kuin vain makuuttamalla rahoja säästötilillä?

Oksaharju kertoo, että vastauksen voi jakaa kahtia riippuen sijoittajatyypistä: ensimmäinen tyyppi on henkilö, jolla ei ole aikaa, halua ja kykyä seurata yksittäisten pörssiyhtiöiden kehitystä.

– Tällöin kannattaa valita passiivinen indeksirahasto joka seuraa pörssin yleistä kehitystä. Ei siis palkata salkunhoitajaa, joka yrittää löytää ne parhaat osakkeet, vaan omistaa kaikkia pörssin osakkeita tasapuolisesti ja minimoida kulut, sijoittaja sanoo.

Sijoittaminen on maratonjuoksua, ei pikajuoksua.

Jos taas sijoittajalla on aikaa, halua ja jopa kykyä tai ainakin motivaatiota perehtyä yhtiöihin, Oksaharjun mukaan kannattaa säästää 300–400 euroa kerrallaan ja sijoittaa ne vähitellen yksittäisiin yhtiöihin.

– Yhtiöt valitaan siltä näkökannalta, että katsotaan maailmaa asiakkaana. Minkä yhtiön tuotteita ja palveluita tarvitaan, minkä toimialan palveluita tarvitaan. Parhaassa tapauksessa sijoittaja löytää hyvän toimialan ja parhaassa tapauksessa toimialan sisällä parhaan yhtiön, joka voittaa markkinaosuuksia, Oksaharju selittää.

–Tutkimusten valossa aktiivinen osakevalinta ei keskimäärin kannata, Oksaharju muistuttaa. (KUVA: Jussi Nukari)

Osakekurssin graafia tuijottamalla parhaat sijoituskohteet löytyvät äärimmäisen harvoin. Oksaharjun mukaan analyysin tulee lähteä liiketoiminnan ruohonjuuritasolta tai siitä, että myöntää itselleen, ettei osaa analysoida yhtiöitä.

Vasta ihan viimeiseksi katsotaan, että onko nyt hyvä aika ostaa. Laajalle kansanjoukolla passiivinen indeksisijoittaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto.

– Yhdeksälle henkilölle kymmenestä indeksiin sijoittaminen olisi paras vaihtoehto. Se on kyllä tappavan tylsä vaihtoehto, eikä se kiinnosta suurinta osaa. Se on tylsä, mutta tuottava tapa sijoittaa, Oksaharju myöntää.

– Uskon, että valtaosa haluaa kokeilla siipiään. Haluaa uskoa olevansa parempi osakepoimija ja harjoittaa aktiivista osakevalintaa. Tutkimusten valossa – ihan salkunhoitajia käsittelevienkin tutkimusten – aktiivinen osakevalinta ei keskimäärin kannata. Sillä pystyy antamaan itselleen mahdollisuuden yleisindeksin voittamiseen, mutta samalla sallii sille häviämisen, hän huomauttaa.

Mikä sitten olisi sopiva summa osakesijoittamisen aloittamiseen? Sata euroa kuussa? Entä milloin kannattaa aloittaa?

– Jos indeksirahastoon sijoittaa kuukausittain, niin sata euroa kuussa on jo suuri summa. Pienemmälläkin kannattaa lähteä liikkeelle, toki kustannukset minimoiden. Esimerkiksi kahdella kympillä pääsee hyvin alkuun.

Kuukausistrategiassa sijoittaja saa pörssin keskituoton ostamalla rahasto-osuuksia lisää tasaisin väliajoin. Hän ostaa silloin kun osakkeet ovat halpoja, silloin kun ne ovat kalliita ja kaikkea siltä väliltä.

Jos odottaa sitä hetkeä kun on oikea aika ostaa, sitä ei koskaan tule.

Oksaharjun mukaan onkin olennaista, että valittu strategia pitää: sitä ei saa lähteä muuttamaan iltauutisten tai sanomalehtiotsikoiden perusteella, vaan pään on pysyttävä kylmänä.

Tärkein kaikkien Oksaharjun tutkimien gurujen yhteinen oppi on kuitenkin se, että sijoittaminen kannattaa silloin, kun aikaväli on tarpeeksi pitkä. Tämän takia sijoittamisen aloittaminen on tärkeämpää kuin oikean ostohetken ajoittaminen.

– Jos odottaa sitä hetkeä, kun on oikea aika ostaa, sitä ei koskaan tule. Aina on kohtuullisen hyvä aika aloittaa.

Kun kuukausittain säästetty 20 euroa kertaantuu parikymmentä vuotta, korkoa korolle -ilmiö pääsee näyttämään voimansa.

Toki inflaatio syö ostovoimaa, mutta pitkä aikajänne ja korkoa korolle -mekanismi takaavat sen, että pienistä puroista kasvaa iso virta.

Oksaharju arvelee, että aika on myös se asia, miksi ihmiset eivät ole yleisesti ottaen kovin kiinnostuneita osakesijoittamisesta. Moni lähtee tavoittelemaan liian nopeita voittoja.

– Sijoittaminen on maratonjuoksua, ei pikajuoksua, hän tiivistää.

Yleispätevänä neuvona oikeaan ajoitukseen Oksaharju pitää myös sitä, että osakkeita kannattaa ostaa silloin, kun kukaan muu ei ole kiinnostunut.

– Yleensä kansa kiinnostuu silloin kun kurssit ovat nousseet ja uutisvirta kertoo siitä, että pörssissä on hyvät tuotot takana. Oikea aika innostua on silloin kun kurssit ovat laskussa, hän sanoo.

Oksaharju havainnollistaa asiaa arkielämän esimerkillä.

– Ajatellaan, että ostetaan kaupasta 30 pakettia kahvia hääjuhlaa varten ja tuodaan aina viisi pakettia kauppaostosten mukana. Jos ostat kuukauden aikana nämä 30 pakettia, niin toivotko, että kahvin hinta laskee vai nousee. Osakesalkkukin kannattaa ostaa täyteen, kun markkinat ovat laskussa.

Miikka Hujanen

