Trendi leviää Suomen vanhusten keskuudessa – perinnön kyttääjiä voi odottaa ikävä yllätys
Julkaistu:
Finanssiala toivoo kertamaksuisen eläkevakuutuksen syrjäyttävän perinnön.
Yhä harvempi suomalainen aikoo jättää perintöä omille lapsilleen.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät rahansa perintöä mieluummin omaan hyvinvointiinsa ja varautuvat vanhuutensa hoiva- ja hoitotarpeeseen.
– Tämä onkin viisasta, kirjoittaa tutkimusta blogissaan kommentoiva Finanssialan Keskusliiton johtaja Ulla-Maija Rajakangas.
– Miksi yli kahdeksankymppinen jättäisi omaisuuttaan kuusikymppisille, hyvin toimeentuleville lapsilleen? Ei minkään takia, Rajakangas toteaa.
Tutkimus käsitteli suomalaisten säästämistä vuosina 2011 ja 2014. Suomalaisten elintaso on tällä hetkellä lähes kymmenkertainen verrattuna vuoteen 1950, ja yksityistä varallisuutta on noin 500 miljardia.
Varallisuuden kivijalka ovat tavallisten ihmisten omistusasunnot, kesämökit ja metsäpalstat. Kaikkein varakkaimpia ovat 65-75 -vuotiaat suomalaiset.
Lähes 60 prosenttia kotitalouksista säästää ”pahan päivän varalle”. Rajakankaan mukaan ”paha päivä” koittaa usein vanhuuden kremppojen muodossa.
Yksityinen eläkesäästäminen ei ole lisääntynyt, ”vaikka luottamus lakisääteiseen eläketurvaan heikentynyt”.
Rajakankaan mielestä yksilöllisten eläkevakuutusten myynti romahti ”poukkoilevien veromuutosten” takia eivätkä pitkäaikaissäästötilitkään myy.
Viime vuonna uusia eläkevakuutussopimuksia tehtiin enää 616 kpl.
Toinen syy on, ettei suomalaisilla ole varaa säästää pienten tulojen, työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi.
FK korostaa ihmisten omaa varautumista vanhuuden varalle.
Usein on kuitenkin niin, ettei aktiiviaikana rahaa jääkään säästöön. Omistusasunto sen sijaan monella on.
– Finanssialan mielestä olisi jo aika keskustella vakavasti oman varallisuuden muuttamisesta vanhuuden ostovoimaksi, Rajakangas kirjoittaa.
– Tämän pitää tapahtua vapaaehtoisesti ja joustavasti. Perinnön jättämisen sijaan esimerkiksi kertamaksuisella eläkevakuutuksella voisi purkaa säästöjä ja siten täydentää eläketuloa.
Säästöiksi Rajakangas lukee myös vapaa-ajan asunnon ja metsäomaisuuden.
– Näitä tuotteita ei kuitenkaan ole markkinoilla, koska niiden verotus on rankaiseva. Verotetaan sekä pääomaa että tuottoa, Rajakangas harmittelee.
– Hallitus on ohjelmassaan luvannut selvittää kertamaksuisen lisäeläkkeen verokohtelun ja toiveissamme on, että asia lopulta etenee.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät rahansa perintöä mieluummin omaan hyvinvointiinsa ja varautuvat vanhuutensa hoiva- ja hoitotarpeeseen.
– Tämä onkin viisasta, kirjoittaa tutkimusta blogissaan kommentoiva Finanssialan Keskusliiton johtaja Ulla-Maija Rajakangas.
– Miksi yli kahdeksankymppinen jättäisi omaisuuttaan kuusikymppisille, hyvin toimeentuleville lapsilleen? Ei minkään takia, Rajakangas toteaa.
Tutkimus käsitteli suomalaisten säästämistä vuosina 2011 ja 2014. Suomalaisten elintaso on tällä hetkellä lähes kymmenkertainen verrattuna vuoteen 1950, ja yksityistä varallisuutta on noin 500 miljardia.
Varallisuuden kivijalka ovat tavallisten ihmisten omistusasunnot, kesämökit ja metsäpalstat. Kaikkein varakkaimpia ovat 65-75 -vuotiaat suomalaiset.
Lähes 60 prosenttia kotitalouksista säästää ”pahan päivän varalle”. Rajakankaan mukaan ”paha päivä” koittaa usein vanhuuden kremppojen muodossa.
Yksityinen eläkesäästäminen ei ole lisääntynyt, ”vaikka luottamus lakisääteiseen eläketurvaan heikentynyt”.
Rajakankaan mielestä yksilöllisten eläkevakuutusten myynti romahti ”poukkoilevien veromuutosten” takia eivätkä pitkäaikaissäästötilitkään myy.
Viime vuonna uusia eläkevakuutussopimuksia tehtiin enää 616 kpl.
Toinen syy on, ettei suomalaisilla ole varaa säästää pienten tulojen, työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi.
FK korostaa ihmisten omaa varautumista vanhuuden varalle.
Usein on kuitenkin niin, ettei aktiiviaikana rahaa jääkään säästöön. Omistusasunto sen sijaan monella on.
– Finanssialan mielestä olisi jo aika keskustella vakavasti oman varallisuuden muuttamisesta vanhuuden ostovoimaksi, Rajakangas kirjoittaa.
– Tämän pitää tapahtua vapaaehtoisesti ja joustavasti. Perinnön jättämisen sijaan esimerkiksi kertamaksuisella eläkevakuutuksella voisi purkaa säästöjä ja siten täydentää eläketuloa.
Säästöiksi Rajakangas lukee myös vapaa-ajan asunnon ja metsäomaisuuden.
– Näitä tuotteita ei kuitenkaan ole markkinoilla, koska niiden verotus on rankaiseva. Verotetaan sekä pääomaa että tuottoa, Rajakangas harmittelee.
– Hallitus on ohjelmassaan luvannut selvittää kertamaksuisen lisäeläkkeen verokohtelun ja toiveissamme on, että asia lopulta etenee.
