Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja tutkineen väitöskirjatutkija Jari Pirhosen mukaan resurssipula on vain toinen puoli totuutta.
Valviran selvityksessä 93 prosenttia sosiaalihuollon työntekijöistä kertoi törmänneensä vanhusten kaltoinkohteluun.
Valviran selvityksessä 93 prosenttia sosiaalihuollon työntekijöistä kertoi törmänneensä vanhusten kaltoinkohteluun. (TEIJO MÖTTÖNEN)
- Olen itse ollut juuri näissä ympärivuorokautisen hoidon paikoissa havainnoimassa ja haastattelemassa asukkaita, ja valitettavasti en hirveästi ihmettele, että luku on 93 prosenttia. Esimerkiksi se, että ihmisten toiveita ja tarpeita sivuutetaan, on näissä paikoissa ihan arkipäiväistä, Pirhonen sanoo.
Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä työskentelevän Pirhosen väitöskirja käsittelee hyvän elämän edellytyksiä ympärivuorokautisen hoidon paikoissa. Pirhonen kertoo havainneensa tutkimuksissaan, että ympärivuorokautisen hoidon paikat eivät ole hoitopaikkoja, vaan ikäihmisten asuinpaikkoja.
- Hoitajat mieltävät sen ensin omaksi työpaikakseen ja vasta sitten jonkun toisen ihmisen kodiksi. Siitä tulee tällaista kohtaamattomuutta, Pirhonen sanoo.
- Näin itsekin, miten joku huitoo, että hänellä on asiaa, ja siitä mennään vaan ohi ja sanotaan "kohta, kohta, kohta". Ja sitä "kohtaa" ei ikinä tule.
Pirhonen keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla ja haastattelemalla eteläsuomalaisessa tehostetun palveluasumisen palvelutalossa asuvia vanhuksia vuosina 2013-2014. Pirhonen on itsekin hoitaja ja hänellä on työkokemusta useista ikäihmisten palvelutaloista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.
Pirhosen mukaan hoitajien resurssipula on todellinen ongelma, mutta myös asennepuolella riittää rutkasti parannettavaa.
Esimerkkinä Pirhonen mainitsee vuodehoidossa olevan vanhuksen, jota hoitaa kaksi hoitajaa.
- Hoitajat saattavat jutella omiaan ja pyöritellä ihmistä mitään sanomatta. Ihmistä käsitellään kuin hän olisi eloton objekti.
"Katastrofaalinen tilanne"
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola pitää vanhustenhoidon tilannetta katastrofaalisena.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola pitää vanhustenhoidon tilannetta katastrofaalisena. (ERIIKA AHOPELTO / AL)
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ei ole yllättynyt Valviran tekemän kyselyn tuloksesta.
- Olemme tuoneet tätä samaa itsekin esille. Jäsenistömme kokee, että vanhustenhoito Suomessa on aika katastrofaalisessa tilanteessa, Paavola sanoo.
Paavolan arvion mukaan jopa puolet Valviran kyselyyn vastanneista saattaa hyvinkin olla Superin jäseniä.
Paavolan mukaan hoitajat kokevat kaltoinkohtelevansa vanhusta esimerkiksi silloin, kun he joutuvat istuttamaan vanhusta pitkiä aikoja geriatrisessa tuolissa.
- Ei kukaan halua istua siinä neljää tuntia, Paavola sanoo.
- Hoitajat tietävät, että tämä on ihan väärää toimintaa eikä missään nimessä hyväksyttävää, mutta kun ei ole muutakaan tapaa. Henkilökuntaa on liian vähän.
Paavolan mukaan vanhuspalvelulain hengen toteutuminen vaatisi sitä, että jokaista vanhusta hoidettaisiin hänen omien voimavarojensa mukaan.
- Jos ihminen on hidastunut ja menettänyt näkökykyään, niin ei siinä auta se, että ihminen laitetaan pyörätuoliin ja kärrätään jonnekin, Paavola sanoo.
Ikääntyvän väestön yksilöllinen kuntoutus vaatii kuitenkin paljon resursseja.
- Siitähän tässä on kysymys. Rahasta, ei mistään muusta, Paavola sanoo.