torstai 25. helmikuuta 2016

Diabetes

7 faktaa diabeteksesta - tiesitkö nämä?

Lauantai 12.12.2015 klo 08.00
 
  
Diabetes on hyvin yleinen sairaus - lähes kaikki tuntevat jonkun, joka sitä sairastaa.
Varsinkin tyypin 1 diabeteksen kanssa eläminen voi joskus olla raskasta. Stressi ja masennus ovatkin monelle sitä sairastavalle tuttuja.
Varsinkin tyypin 1 diabeteksen kanssa eläminen voi joskus olla raskasta. Stressi ja masennus ovatkin monelle sitä sairastavalle tuttuja. (MOSTPHOTOS)
Diabetesaiheista tukisivustoa ylläpitävä Helen Edwards esittelee vähemmän tunnettuja faktoja diabeteksesta Huffington Postissa. Hänen mukaansa kaikki eivät ymmärrä, kuinka vakaville fyysisille ja psyykkisille ongelmille diabetes voi altistaa.
1. Diabetekset eivät ole samanlaisia
Diabetesta on kolmea perustyyppiä. Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes, tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes ja raskausdiabetes. Kaikkiin diabetestyyppeihin liittyy insuliinin puutteesta johtuvia ongelmia, mutta ne johtuvat eri syistä ja niitä hoidetaan eri tavoin. Kakkostyypin diabetes ei edetessään muutu ykköstyyppiseksi, mutta jotkut sitäkin potevat voivat taudin pitkälle edetessä tarvita insuliinipistoksia.
2. Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus
Nuoruustyypin diabetes ei johdu elintavoista tai liiallisesta sokerin käytöstä. Sitä sairastavilla ei erity elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, koska insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet elimistön oman immuunipuolustuksen vuoksi. Ykköstyypin diabeteksen perimmäistä aiheuttajaa, eli sitä mikä tuhoamisreaktion käynnistää, ei olla vielä selvitetty. Sairaus diagnosoidaan yleensä alle 40-vuotiailla, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa. Sitä sairastavat tarvitsevat jatkuvaa insuliinihoitoa pysyäkseen hengissä.
3. Kakkostyypin diabetesta esiintyy yhä nuoremmilla
Kakkostyypin diabetes on sairauden muodoista yleisin. Sitä potevan haima tuottaa vielä jonkin verran insuliinia, mutta sen määrä vähentyy vuosien mittaan. Hormoni ei myöskään vaikuta kudoksissa kovin tehokkaasti. Insuliinin heikentynyttä vaikutusta kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Perintötekijät vaikuttavat paljon aikuistyypin diabeteksen puhkeamiseen. Sen riskiä voivat kasvattaa myös elintavat. Esimerkiksi korkea verenpaine, ylipaino, vähäinen liikkuminen, epäterveellinen ruokavartalo ja keskivartalolihavuus ovat sairauden riskitekijöitä.
4. Diabetes vaikuttaa koko elämään
Diabetesta sairastavien on pidettävä itsestään huolta päivittäin. Sairauden tyypistä riippuu, kuinka. Tyypin 1 diabetesta sairastavan on esimerkiksi seurattava veren sokeritasoja, laskettava ruokiensa hiilihydraatit ja pistettävä insuliinia niiden mukaan tai käytettävä insuliinipumppua. Jos veren sokeria ei seurata ja pidetä sopivalla tasolla, on liitännäissairauksien riski suuri. Liian korkea verensokeri voi esimerkiksi sokeuttaa, aiheuttaa munuaisvaurioita ja sydänkohtauksia sekä vaurioittaa hermostoa. Ruoan lisäksi verensokeriin vaikuttavat muun muassa stressi, liikunta ja hormonit.
5. Diabetes kasvattaa masennusriskiä
Verensokerin ja diabetesoireiden hallinta voi olla vaikeaa. Se rasittaa, ja stressi altistaa masennukselle. Moni diabetesta sairastava sairastaakin myös masennusta. Myös perheenjäsenten masennusriski on usein suuri, varsinkin jos kyseessä on ykköstyypin diabetes. Masennuksen lisäksi työläästi hoidettava diabetes lisää burnoutin riskiä. Se voi iskeä varsinkin stressaavien vaiheiden, kuten esimerkiksi parisuhde- ja rahaongelmien, työttömyyden, läheisen kuoleman, raskauden tai muiden suurten elämänmuutosten aikana.
6. Tuki on kriittisen tärkeää
Joskus voi olla vaikeaa löytää tasapainoa diabeteksen aiheuttamien ongelmien ja elämästä nauttimisen välillä. Tasapainon löytäminen olisi kuitenkin tärkeää, koska se auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisee loppuunpalamista. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka avulla se onnistuu, on ulkopuolinen tuki. Sitä tarvitaan niin lääkäreiltä, diabeteshoitajilta ja muulta terveydenhuollon henkilöstöltä kuin myös perheeltä ja muilta läheisiltä. Myös vertaistuesta on suurta apua. On tärkeää osata pyytää apua, sillä diabeteksen kanssa ei tarvitse taistella yksin.
7. Stressinhallintaa kannattaa opetella
Erilaiset stressinhallintakeinot auttavat jaksamaan, jos tuntuu siltä että jokin elämän osa-alueista on karkaamassa käsistä. Kannattaa kokeilla liikuntaa sekä erilaisia rentoutumistekniikoita. Mindfulness-meditaatiosta voi myös olla apua. Sen avulla oppii murehtimaan vähemmän tulevaa ja elämään tässä hetkessä, mikä osaltaan vähentää huolia ja ahdistusta. Stressin hillitseminen auttaa pysymään terveempänä.
MARIANNE ZITTING
T
Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tärkeä?