Varhainen hoiva vaikuttaa niin rotilla, linnuilla kuin ihmisillä aikuisiän selviämiseen.
Tutkija ja terveysviestinnän konsultti Vienna Setälä-Pynnönenon havainnut, että tieteeseen nojaava terveysjournalismi puhuu niukasti toisen ihmisen merkityksestä perimän toimintaan, terveeksi kasvamiseen ja terveenä pysymiseen.
– Nähdyksi ja rakastetuksi tuleminen vaikuttaa yksilön terveyteen läpi elämän. Tämä kannattaa nostaa esille tieteellisessä terveyspuheessa. Muutoin päädymme puhumaan ravitsemuksesta ja sisäilmasta niissäkin terveysongelmissa, joiden ratkaisun kannalta olisi ensisijaista puhua siitä, miten olemme kohdelleet toisiamme tai tulleet itse kohdelluiksi, Setälä-Pynnönen kirjoittaa Duodecim-lehdessä.
– Tiedetään, että ihmissuhteissa koetut pettymykset vaikuttavat somaattiseen sairastuvuuteen. Tiedetään, että potilaan masennus tuplaa nivelreuman ja astman hoitokustannukset sekä kasvattaa sydäntaudin riskiä. Tiedetään, että kokemus omasta arvosta muiden silmissä edistää hyviä elintapoja, Setälä-Pynnönen listaa.
Hänen mukaansa äitien ajatellaan monesti syyllistyvän tiedosta, että vauva tarvitsee emotionaalista omistautumista kasvaakseen terveeksi.
– Voisiko uusimman tutkimuksen vahvistama yllätyksetön tieto kuitenkin tarkoittaa sitä, että on korkea aika kysellä äidillisen äitiyden kulttuurisen arvostuksen ja tukemisen perään, Setälä-Pynnönen kysyy.
– Kun lakkaamme kuittaamasta monitekijäisiä kansantauteja ja lasten käytösoireilua geneettiseksi, ihmisten keskinäinen valppaus ja empatia voivat suunnata terveyden käänteitä kohti ehkäisyä sekä hyvää ja asianmukaista hoitoa.
– Nähdyksi ja rakastetuksi tuleminen vaikuttaa yksilön terveyteen läpi elämän. Tämä kannattaa nostaa esille tieteellisessä terveyspuheessa. Muutoin päädymme puhumaan ravitsemuksesta ja sisäilmasta niissäkin terveysongelmissa, joiden ratkaisun kannalta olisi ensisijaista puhua siitä, miten olemme kohdelleet toisiamme tai tulleet itse kohdelluiksi, Setälä-Pynnönen kirjoittaa Duodecim-lehdessä.
”Pettymykset ihmissuhteissa vaikuttavat sairastuvuuteen”
Arvovaltaiset lehdet ovat julkaisseet näyttöä siitä, että varhainen hoiva vaikuttaa niin rotilla, linnuilla kuin ihmisillä aikuisiän elintapoihin ja selviämiseen. Myös hoivan terveysvaikutukset voivat periytyä.– Tiedetään, että ihmissuhteissa koetut pettymykset vaikuttavat somaattiseen sairastuvuuteen. Tiedetään, että potilaan masennus tuplaa nivelreuman ja astman hoitokustannukset sekä kasvattaa sydäntaudin riskiä. Tiedetään, että kokemus omasta arvosta muiden silmissä edistää hyviä elintapoja, Setälä-Pynnönen listaa.
Hänen mukaansa äitien ajatellaan monesti syyllistyvän tiedosta, että vauva tarvitsee emotionaalista omistautumista kasvaakseen terveeksi.
– Voisiko uusimman tutkimuksen vahvistama yllätyksetön tieto kuitenkin tarkoittaa sitä, että on korkea aika kysellä äidillisen äitiyden kulttuurisen arvostuksen ja tukemisen perään, Setälä-Pynnönen kysyy.
Kaikkea ei voi kuitata geeneistä johtuvaksi
Tutkijan mukaan yksin geenikäsityksiin kiinnittyvä terveyspuhe voi rakentaa kyynistä mielikuvaa, jossa sillä, miten suhtaudumme toisiimme, ei ole terveyden kannalta merkitystä.– Kun lakkaamme kuittaamasta monitekijäisiä kansantauteja ja lasten käytösoireilua geneettiseksi, ihmisten keskinäinen valppaus ja empatia voivat suunnata terveyden käänteitä kohti ehkäisyä sekä hyvää ja asianmukaista hoitoa.
