Liikkumalla viisaammaksi? 3 tapaa, jolla kuntoilu vaikuttaa aivoihin

Lauantai 7.5.2016 klo 16.08

Mikä on hyväksi kropalle, on hyväksi myös mielelle.

Aerobinen liikuntaa voi hidastaa iän aiheuttamaa aivojen rappeutumista. (MOSTPHOTOS)

Liikunta on hyödyksi koko kropalle, kirjaimellisesti. Lihasten lisäksi kuntoilu treenaa myös mieltämme, kertoo CNN. Liikunta käynnistää prosesseja, jotka vaikuttavat monin tavoin aivoihin ja niiden tapoihin reagoida ja toimia.

Liikkumalla onnellisemmaksi

Maltillisella liikunnalla voi kunnon lisäksi nostaa mielialaa.
Toimintojamme nukkumisesta ruokahaluun säätelevät aivojen välittäjäaineet. Niihin lukeutuvat glutamaatti ja gamma-aminovoihappo (GABA) vaikuttavat myös mielialaan, sillä niiden vähäinen määrä voi johtaa esimerkiksi masennukseen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että liikunta voi nostaa näiden kahden välittäjäaineen osuuksia aivoissamme.

Stressi haltuun aivoja treenaamalla

Vartalon altistaminen niin stressille liikunnan muodossa voi myös vähentää varsinaista stressiä.
Stressaavassa tilanteessa aivot erittävät kortisoli-hormonia, joka aktivoi ihmisessä niin sanotun "taistele tai pakene" -reaktion. Pitkäaikainen altistuminen hormonille on kuitenkin pahasta: se on linkitetty muun muassa sydänsairauksiin, diabetekseen ja muistiongelmiin.
Liikunta altistaa aivoja niin sanotulle hallitulle stressille. Tämä treenaa aivojen tapaa reagoida ikäviin tilanteisiin.

Suuremmat aivot liikuntaa harrastamalla

Aivot rappeutuvat iän myötä, mutta liikunta voi tuoda helpotusta tähänkin. Liikunta voi kasvattaa aivojen kognitiivisia varastoja - ja mitä suurempi niiden lukumäärä on, sitä vähemmän iän tuoma rappeutuminen pääsee vaikuttamaan muistiin.
Vuonna 2006 julkaistu Illinoisin yliopiston tutkimus myös osoittaa, että liikuntaa harrastavilla varttuneemmilla aikuisilla on isommat aivot kuin liikuntaa harrastamattomilla. Tutkimus paljasti, että aerobinen liikunta kasvatti niin harmaan kuin valkean aineen määrää aivoissa. Ensiksi mainittu sisältää keskushermostolle oleellisia neuroneja, jälkimmäinen taas on yhdistetty aivojemme nopeuteen käsitellä asioita.
Myös muistista ja oppimisesta vastaavan hippokampuksen on todettu olevan suurempi heillä, jotka harrastavat liikuntaa. Tämä ei varsinaisesti tee henkilöstä viisaampaa, mutta sen sijaan helpottaa tärkeiden asioiden muistamista, CNN:n haastattelema Dianna Purvis Jaffin toteaa.
Lähde: CNN

NOORA VILEN
noora.vilen@ilmedia.fi