Julkaistu:
Metsäterapia on maailmalla vauhdilla leviävä hyvinvointitrendi. Voisiko metsästä ja hyvinvoinnista tulla Suomen seuraava vientituote?
VIIME vuosina on tehty paljon tutkimuksia luonnon vaikutuksesta ihmisen mielialaan. Metsäluontoa riittää Suomessa hehtaareittain, mutta tähän mennessä puita ei ole osattu käyttää vientituotteena.
Huffington Post -lehti uutisoi toukokuussa Yhdysvaltojen kansallisen terveysinstituutin (NIH) tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan kaupunkiympäristössä asuvien mieli ja itsetunto paranevat sekä stressi ja masennus lievenevät, jos he pääsevät kosketukseen metsän kanssa.
AASIALAISET osasivat tarttua trendiaiheeseen. Japanista maailmalle levinnyt metsäkylpeminen, Shinrin yoku, on Amerikassa kasvava hyvinvointitrendi. Metsäkylpemisestä hyvinvointimenetelmänä ovat kirjoittaneet muun muassa New York Times ja Washington Post -lehdet.
Metsäkylpy tarkoittaa leppoisaa kävelyretkeä metsäterapiapuistoon. Siellä uppoudutaan oman kehon tuntemuksiin, kuulostellaan miltä jalkapohjissa tuntuu.
IS uutisoi joulukuussa, kuinka aasialaiset matkustavat Suomeen saamaan metsäterapiaa. Eri muodoilla halutaan kannustaa ihmisiä ottamaan luonto hyvinvointinsa lähteeksi.
– Puuhengitys saattaa antaa sinulle voimaa selättää stressi ja mielenjärkkyminen, uskoo maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsähallituksen erikoissuunnittelija Mirja Nylander, joka on kehittänyt hyvinvointimenetelmän nimeltä metsäkellintä.
Nylanderin mukaan metsäkellintä on tietoista oman hyvän olon ja terveyden ylläpitämistä luonnon avulla.Tein kymmenen vuotta tiukkaa työputkea ja paloin loppuun. Aloin syvällisemmin tutkia luonnon terveysvaikeuksia omien tuntemuksieni kautta.
– Metsäkellintätuokioissa harjoitellaan yksinkertaisia menetelmiä, joiden avulla tutustutaan omaan elinvoimaan, saadaan virkeyttä luonnosta, kurkistetaan iloon sekä luovuuteen ja syvennetään luontoyhteyttä, Nylander sanoo.
Metsäterapialle on tällä hetkellä kysyntää.
– On erikoista, että vasta, kun asia nostetaan ulkomailla esille, myös Suomessa kiinnostutaan aiheesta.
METSÄKYLPEMINEN ja -kellintä poikkeavat hieman toisistaan. Metsäkellinnässä tehdään myös omia harjoitteita. Tärkein näistä on puuhengitykseksi kutsuttu menetelmä, jossa seistään selkä puuta vasten ja päästetään mieli uudelle tasolle.
– Puuhengitys mahdollistaa nopean syvärentoutumisen ja mieli virkistyy. Samalla tavoin kuin mietiskelyssä ja joogassa, Nylander kuvailee.
Nylanderin mukaan metsäkellintätuokio sopii ihmiselle, joka kaipaa luonnollista luontoyhteyttä ja on kiinnostunut luonnonmukaisista menetelmistä ylläpitää omaa hyvää oloa sekä terveyttä. Nylanderin mukaan onnistuakseen metsäterapiassa, metsälle täytyy olla vastaanottavainen.
– Yhdistämällä omia tietoisuustaitoja metsän vaikutuksiin voi myös esimerkiksi tehostaa joogan ja meditaation vaikutuksia, Nylander sanoo.
VUOSITUHANNEN vaihteessa, henkilökohtaisten koettelemusten ja uupumuksen keskellä, Nylander huomasi saavansa metsästä voimaa.
– Tein kymmenen vuotta tiukkaa työputkea ja paloin loppuun. Aloin syvällisemmin tutkia luonnon terveysvaikeuksia omien tuntemuksieni kautta, Nylander kertoo.
Hän hoivasi omaa masennustaan metsäterapian avulla.
– En missään vaiheessa tarvinnut masennuslääkitystä, Nylander kertoo.
Toivuttuaan omasta masennuksestaan Nylander alkoi työstää väitöskirjaansa voimaantumisesta. Tutkimus alkoi kuitenkin vähitellen muotoutua uudelleen metsäterapian suuntaan.
Nylander on vetänyt metsäkellintätuokioita kansalaisopisto- ja työhyvinvointiryhmille, aasialaisille turisteille, vanhusryhmille sekä päihderiippuvaisille. Nylanderin mukaan onnistuakseen metsäterapiassa, metsälle täytyy olla vastaanottavainen.
