perjantai 24. kesäkuuta 2016

Tiedätkö kaivovetesi laadun?

Perjantai 17.6.2016 klo 17.29

  

Kaivoveden laatu olisi hyvä tutkituttaa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein.
Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisesti, koska kaikkia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä.
Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisesti, koska kaikkia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä. (MOSTPHOTOS)
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu neuvoo, että kaivon vesi tulisi tutkia aina, jos veden epäillään aiheuttavan terveysoireita tai jos sen väri, maku tai haju on muuttunut oleellisesti. Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein, koska kaikkia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä.
Vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä, vaikka siinä olisikin haitallisia aineita. Säännöllisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää, milloin muutos on tapahtunut ja mikä muutoksen on voinut aiheuttaa.
Vesi pitäisi tutkituttaa etenkin silloin, kun perheeseen on syntymässä lapsi, koska kaikki terveyteen vaikuttavat aineet, kuten fluoridi, radon, nitraatti ja nitriitti eivät maistu vedessä. Fluoridi vaikuttaa hampaiden muodostukseen, ja nitraatti ja nitriitti imeväisikäisen hapensaantiin.
Tällöinkin hyvä tutkia
Veden laatu tulee tutkituttaa aina ennen kaivon käyttöönottoa. Vettä pitäisi juoksutella muutaman päivän ajan ennen bakteerinäytteen ottamista. Muut aineet kannattaa tutkituttaa vasta 2-4 viikon kuluttua. Uusien putkien asennuksenkin jälkeen putkistoa täytyy huuhdella. Ensimmäisen viikon aikana vettä ei pitäisi juoda ennen perusteellista juoksutusta.
Veden laadun selvittäminen on tarpeellista myös kiinteistön osto- ja myyntitilanteessa sekä hankittaessa mahdollisia vedenkäsittelylaitteita.
Kaivoveden likaantumissyiden tutkiminen on usein hyvin hankalaa eikä aina voida osoittaa, mistä lika-aineet tulevat. Ongelmien ilmaantuessa on syytä kysyä kunnasta asiantuntija-apua ennen laajempiin toimenpiteisiin ryhtymistä.
Näin otat näytteen
1. Ota yhteys akkreditoituun laboratorioon tarkkojen ohjeiden ja välineiden saamiseksi sekä varmistuaksesi näytteiden toimitusaikataulusta ja analyysin hinnasta. Voit kääntyä vesinäytteen ottamiseksi myös kunnan terveystarkastajan puoleen. Hän osaa kertoa, miten näyte otetaan ja mitä näytteestä kannattaa tutkia.
2. Jos haluat tutkituttaa radonin ja muita radioaktiivisia aineita, ota yhteys Säteilyturvakeskukseen tai paikalliseen elintarvike- ja ympäristölaboratorioon, joka tutkii kyseisiä aineita.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

3. Noudata näytteenotossa saamiasi ohjeita. Kiinnitä erityistä huolellisuutta pullojen, korkkien ja käsiesi puhtauteen. Laboratoriosta saa vesinäytteille tarkoitettuja, valmiiksi käsiteltyjä näytepulloja. Näyte otetaan kylmävesihanasta, suoraan kaivosta tai molemmista.
4. Toimita näytteet laboratorioon pimeässä ja viileässä kylmälaukussa mielellään vuorokauden sisään näytteenotosta.
5. Laboratorioanalyysin tulosten tulkinnassa ja mahdollisten tarvittavien toimenpiteiden valinnassa auttaa Kaivoveden analyysitulkki.
6. Kaivon omistaja maksaa yleensä itse kaivoveden tutkimuksen. Tutkimus maksaa laboratoriosta ja tutkittavien aineiden lukumäärästä riippuen 40-200 euroa.
Mitä vedestä tutkitaan?
Kolmen vuoden välein tehtävässä rutiinitutkimuksessa kannattaa mitata bakteerien määrä, pH, väri, sähkönjohtavuus, sameus ja permanganaattiluku. Kuuden vuoden välein on hyvä tutkia edellisten lisäksi myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi.
Kallioporakaivoista tutkitaan edellisten lisäksi arseeni, uraani ja radon, jos on syytä epäillä, että näitä aineita on pohjavedessä. STUK suosittelee radon- ja uraanipitoisuuden mittaamista jokaisesta porakaivosta.
Kiinteistön osto- tai myyntitilanteessa, vauvan odotusaikana tai ennen vedenkäsittelylaitteen hankkimista kannattaa tutkia kaikki edellä mainitut ominaisuudet. Kaikki muut paitsi fluoridi ja sähkönjohtavuus pitäisi tutkia myös silloin, jos vesi on värillistä, pahanmakuista tai -hajuista.